Kangaskeltanosulkanen – Oxyptilus ericetorum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 16–19 mm. Muistuttaa huopakeltanosulkasta (O. pilosellae), mutta etusiipien pohjaväri usein hiukan ruskehtavampi; etusiipien liuskat hiukan leveämmät, takimmaisen liuskan ulkoreunan ripsien tyvessä valkeahko palkki. Takasiipien takimmaisen liuskan suomuhammas suuri, pyöreä, sen etureunan suomut suunnilleen yhtä pitkät kuin takareunan.
Toukka vihertävänkeltainen; nystyrät suuret, tähtikarvaiset; selän nystyrät punaruskeat, kaksikärkiset; sivujen nystyrät valkeat. Suoli tumma, joskus punertavan läpikuultava. Pää vihreä tai vaaleankeltainen, ruskeatäpläinen.
Kotelo vihreä; takaruumiissa punaruskea selkäjuova; keskiruumiissa heikosti kehittynyt harjanne; selkäoissa suurempi ja pienempi kärki.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kangaskeltanosulkanen (suomi)
- backfibblefjädermott (ruotsi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 VU – Vaarantuneet
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Marko Mutanen
- Lauri Kaila
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset