Kangaskeltanosulkanen Oxyptilus ericetorum

Yleiskuvaus

Siipiväli 16–19 mm. Muistuttaa huopakeltanosulkasta (O. pilosellae), mutta etusiipien pohjaväri usein hiukan ruskehtavampi; etusiipien liuskat hiukan leveämmät, takimmaisen liuskan ulkoreunan ripsien tyvessä valkeahko palkki. Takasiipien takimmaisen liuskan suomuhammas suuri, pyöreä, sen etureunan suomut suunnilleen yhtä pitkät kuin takareunan.

Toukka vihertävänkeltainen; nystyrät suuret, tähtikarvaiset; selän nystyrät punaruskeat, kaksikärkiset; sivujen nystyrät valkeat. Suoli tumma, joskus punertavan läpikuultava. Pää vihreä tai vaaleankeltainen, ruskeatäpläinen.

Kotelo vihreä; takaruumiissa punaruskea selkäjuova; keskiruumiissa heikosti kehittynyt harjanne; selkäoissa suurempi ja pienempi kärki.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Oxyptilus ericetorum
Auktorit
(Stainton, 1851)
Yleiskieliset nimet
  • kangaskeltanosulkanen (suomi)
  • backfibblefjädermott (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60679
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2010 VU – Vaarantuneet
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Marko Mutanen
  • Lauri Kaila
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset