Piiskusulkanen Platyptilia calodactyla

Yleiskuvaus

Siipiväli 18–25 mm. Pää ja otsan tupsu kalpean okrankeltaiset. Huulirihmat ulkoa ruskehtavat. Tuntosarvet valko- ja ruskearenkaiset. Keskiruumis kalpean okrankeltainen, keskeltä ja takaa valkeahko, samoin takaruumiin 1. jaoke. Takaruumis okrankeltainen – ruskehtava, joskus sivuilla ja jaokkeiden takareunoissa valkeita suomuja, naaraalla vaaleampi, myös 2. jaoke valkea. Jalat kellertävänvalkeat, kuviot kuten leskenlehtisulkasella (P. gonodactyla).

Etusiivet vaalean okrankeltaiset, ruskeakehnäiset. Etureuna tummanruskea, valkopisteinen. Keskikohdan sisäpuolella 2 hiukan häipyvärajaista, tummanruskeaa täplää; suurempi lähellä takareunaa ja sisempänä, pienempi ulompana, lähellä etureunaa. Kostaalikolmio tummanruskea, lähes nelikulmainen; kellertävä väri sen ulkopuolella ulottuu diffuusisti pitkälle etuliuskaan, joskin tämä ominaisuus ei ole täysin vakio; samoin ruskea alue etuliuskan valkean subterminaaliviirun sisäpuolella vaihtelee laajuudeltaan. Ripset tyvestä tummanruskeat, kärjestä valkeat. Takasiivet harmaanruskeat; etummaisen liuskan alapinnalla ± selvä, valkea poikkijuova lähellä kärkeä; takimmaisen liuskan suomuhammas keskikohdassa, vaihtelee muodoltaan ja kooltaan.

Toukka vihertävänkeltainen; selkä- ja sivuselkäjuova vaaleanpunaiset. Pää vaaleanruskea; niskakilpi tummanruskea.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Platyptilia calodactyla
Auktorit
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Yleiskieliset nimet
  • piiskusulkanen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60643
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset