Tiilikirjokääriäinen – Celypha rufana

Siipiväli 15–19 mm. Pää ja keskiruumis ruosteenruskeat – oliivinruskeat riippuen etusiipien värityksestä; takaruumis harmaa.

Etusiivet ruskehtavan ruosteenpunaiset – oliivinruskeat, niissä tiheään pieniä, melko epäselviä, mutkaisia, hopeisia poikkiviiruja. Ulkosarakkeessa myös suonet ovat ruskehtavat, jolloin ne katkovat hopeiset poikkijuovat. Etureunan keskeltä lähtee kaksi leveämpää ruosteenväristä poikkijuovaa, joista ± hahmottuu keskivyö. Ripset okranruskeat tai ruosteenruskeat, niissä hienot, tummemmat tyvi- ja jakoviiru. Takasiivet harmaat, tyvestä vaaleammat; ripset kellertävänharmaat, niissä tummempi jakoviiru.

Toukka kellertävänvalkea – harmahtavanvihreä; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää ja niskakilpi punaruskeat, jälkimmäinen takaa tummempi.

Kotelo 9,2 mm, okranruskea. Siipisuonet vain heikosti näkyvät. Otsa ilman selvää uloketta. Kremaster kärjestä pyöristynyt selkäpuolelta.

Muistuttaa rusokirjokääriäistä (C. rosaceana), mutta etusiivet ovat leveämmät; pohjaväri ruosteenruskea – oliivinruskea.

Koiraan sacculus leveä, sen tyvellä suorakulmainen ulkonema, jossa tiheä piikkikimppu, sen yläpuoli kaareva ja sen reunassa pitkiä piikkejä; cucullus kapea. Aedeagus pitkä, ohut.

Naaraan sterigma hyvin suuri, kuppimainen, siinä yksittäiset poikittaiset taitokset, kokonaan hienopiikkinen; ostium ja colliculum pitkät ja kapeat, pokaalimaiset. Signum pieni, rakeinen täplä.

Lentää kesäkuun lopulta syyskuun puoliväliin.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii.

Lentää keskipäivällä auringonpaisteessa sekä myöhemmin iltapäivällä ja iltahämärissä. Tulee silloin tällöin valolle.

Toukka elää mm. marunoilla (Artemisia) ja pietaryrtillä (Tanacetum vulgare), nuorena juurissa, myöhemmin kuihtuneilla lehdillä.

Kedoilla, niityillä, pientareilla, ruderaateilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Heckford, R. J. & Beavan, S. D. 2013. Celypha rufana (Scopoli, 1763) (Lepidoptera: Tortricidae): an account of the early stages in the wild. Entomologist's Gazette 64(1): 27–32.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.