Suolakekätkökääriäinen – Gynnidomorpha vectisana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 9–11 mm. Pää okrankeltainen – ruosteenruskea, huulirihmat vaaleammat; keskiruumis etusiipien tyven värinen; takaruumis ruskeanharmaa.
Väritys ja kuviointi vaihtelevat; etusiipien pohjaväri savenkeltainen – ruosteenruskea, joskus vihertävänkiiltoinen; takareunassa ja ulkosarakkeessa oliivinruskeita poikkiriipusteita. Kuviot oliivinrukseat: Tyvipoikkivyö ja ulompi tyvipoikkivyö diffuusit, ulompi tyvipoikkivyö tavallisesti kehittynyt takareunassa. Keskivyö melko kapea, etureunan takaa taittunut, siinä enimmäkseen siipitaitteen kohdalla musta, joskus ruosteenruskean ympäröimä pitkittäisjuomu; vyön taitekohdasta takakulmaan kulkee harmaapeitteinen varjo. Takareunassa keskikohdan ulkopuolella kolmiomainen laikku, usein diffuusi. Etureunassa kärjen lähellä vaihtelevasti kehittynyt laikku. Ripset tyvestä ruskeankeltaiset, kärjestä kellanvalkeat. Takasiivet melko tumman harmaat; ripset harmaankellertävät, niissä tummemman harmaa jakoviiru.
Toukka kalpeanvihreä, selässä ja kyljissä vaaleanpunaista sävyä; nystyrät hyvin pienet, mustat. Pää ruskehtavankeltainen; niska- ja peräkilpi vaalean vihertävänkeltaiset, niskakilpi keskeltä heikosti jakautunut; rintajalat ruskehtavankeltaiset, käsnäjalat kalpeanvihreät.
Kotelo lyhyt ja vanttera, tumman oranssinruskea, siipiaiheet ja ulokkeet ruskeammat.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- suolakekätkökääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset