Kangastalvikääriäinen – Acleris maccana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 19–25 mm. Pää harmaanruskea, keskiruumis etusiipien tyvisarakkeen värinen.
Etusiipien pohjaväri vaihtelee kiiltävän valkeahkonharmaasta harmaaseen ja punaruskeaan; kuviot ruskeat tai ruskehtavanpunaiset, usein häipyvät ja epäselvät. Tyvisarakkeen ulkoreunassa taittunut, tummanruskea poikkijuova. Keskivyön sisäreunassa tummanruskea poikkijuova, joka ei ulotu takareunaan. Etureunan laikun sisäreunassa myös tummanruskea juova, joka joskus ulottuu takakulmaan. Etureunan ulkopuoliskossa useita vaaleita striguloita. Takasiivet vaaleanharmaat.
Toukka vaalean sinertävänvihreä; nystyrät ruumiin väriset, mutta selvät. Pää kellertävänruskea tai ruskehtavanvihreä, pistesilmien alue musta, takakulmissa selvät, mustat kuviot; niskakilpi pään värinen; peräkilpi heikosti kehittynyt.
Kotelo 8,0 mm, tumman punertavanruskea, pää, keskiruumis ja siipiaiheet vaaleammat. Pintarakenne verrattain hieno. Pää ja keskiruumis paikoin hienosti ryppyiset. Siipisuonet selvät. Sukaset melko lyhyet. Pää melko terävän pyöristynyt sivulta katsottuna. Imukärsä 2,2 x pitempi kuin labium. Koiraan ja myös naaraan tuntosarvet ulottuvat keskijalkojen kärkien tasalle tai ylittävät sen. Etureidet keskenään rajakkain lyhyemmin kuin niiden leveys siinä kohtaa. Etujalat keskilonkkien kanssa rajakkain 2–4 kertaa pitemmän matkan kuin keskijalat. Etusiipi ei kovera ennen kärkeä. Jaokkeen A2 kaudaalirivissä 10–14 piikkiä D2-sukasten välissä. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 3–5 piikkiä ja kaudaalirivissä 9–14 piikkiä D-sukasten välissä. Kremasterin kulmat pidentyneet teräviksi hampaiksi.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kangastalvikääriäinen (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset