Ruskoviiksikoi Helcystogramma lutatella

Yleiskuvaus

Siipiväli 13–16 mm. Pää ja keskiruumis harmahtavan ruosteenruskeat; otsa vaaleanruskea. Huulirihmat vaalean harmahtavanruskeat, päältä ja alta valkeahkonharmaat. Takaruumis harmaanruskea.

Etusiivet harmahtavan ruosteenruskeat, ulkosarake tummempi. Siipitaitetäplä ja diskaalitäplät mustat; siipitaite- ja sisempi diskaalitäplä yhtä etäällä tyvestä. Ulompi poikkiviiru epäselvä, vaalea. Ulkoreunassa tuskin kuvioita. Ripset harmaankeltaiset. Takasiivet ruskehtavanharmaat.

Toukka kirjava, muistuttaa olkiviiksikoin (H. rufescens) toukkaa, mutta jaokkeen A2 etuosan vyö on punertavanruskea ja myös A1:n etuosassa kapea, samanvärinen vyö.

Kotelo 6,0–7,5 mm, tumman punaruskea – mustanruskea, kiiltävä. Pintarakenne hieno, sukaset hyvin pitkät. Metanotumissa pistekuoppia. Jaokkeiden A2–A4 tyvien syvennys pitkittäin karvapeitteisen harjanteen jakama. Kremaster verrattain leveä ja lyhyt, ilman hampaita, sukaset lähtevät kohonneista tyvistä. Peräjalkojen jäänteet puuttuvat.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Helcystogramma lutatella
Auktorit
(Herrich-Schäffer, 1854)
Yleiskieliset nimet
  • ruskoviiksikoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59913
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset