Suoputkilattakoi – Agonopterix selini
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus

Yleiskuvaus
Siipiväli 15–20 mm. Pää ja keskiruumis samean vaaleankeltaiset, hiukan ruskehtavakehnäiset. Huulirihmat vaaleankellertävät, keskijaokkeen ulkosivu ruskehtavansekainen; kärkijaoke kokonaan vaaleankellertävä tai siinä vain joitakin tummia suomuja, jotka eivät muodosta selvää rengasta. Tuntosarvet mustahkot. Nilkat tummanharmaat, keski- ja takanilkkojen sisäsivut vaaleammat, jaokkeiden päissä rivi pitempiä, vaaleankellertäviä suomuja; sääret ja reidet enemmän vaaleansekaiset, varsinkin keski- ja takajaloissa; takasäärissä myös hyvin pitkiä, vaaleankellertäviä suomuja. Takaruumis kellertävänharmaa, vatsapuolen sivuilla leveät, tummat juovat ja niiden väli vaaleankellertävä.
Etusiivet ruskeanpunaiset, tumman ruskeanharmaakehnäiset. Tyviala kalpeankeltainen, edestä häipyvästi. Vinotäplät mustat: molemmat olemassa tai sisempi puuttuu, niiden ulkoreunassa joskus joitakin valkeita suomuja; ulompi diskaalitäplä valkea, mustareunainen, sen tyvipuolella oleva täplä vaihteleva, joskus puuttuu, tavallisesti musta ilman valkeita elementtejä tai siinä joitakin valkeita suomuja, harvoin valkeat elementit selvät ja yhtä suuret kuin ulommassa diskaalitäplässä; näiden ympärillä tummaa varjostusta. Siipitaitteessa usein jonkin verran pitkänomainen pilkku. Etureunassa pieniä, mutta selviä mustia täpliä, jotka vaihtuvat ulkoreunassa vähäisiksi pilkuiksi. Ripset siiven väriset. Takasiivet harmaat; ripsissä tavallisesti kapea, tummempi jakoviiru.
Toukka melko paksu, –21 mm, harmaanvihreä; nystyrät suuret, tummanruskeat; sukatyvirenkaat ja hengitysaukkojen reunat tummanruskeat. Pää kellanruskea tai keltainen, pistesilmien alue musta, postgenoissa musta laikku; niskakilpi kellertävänvihreä, takaa usein ruskeareunainen; peräkilpi ja -jalat mustanruskeat; rintajalat tummanruskeat. Epikraniaali-indeksi n. 2,3.
Kotelo 7,0–8,0 mm, verrattain vanttera, tumman punaruskea, melko kiiltävä. Pintarakenne hieno; takaruumiin vatsapuoli ilman mikropiikkejä. Etusiipien suonet huonosti havaittavat. Tuntosarvien vapaat päät loivasti taipuneet, niiden kärjet ovat vinossa sivulle vähemmän kuin tuntosarven leveyden verran. Imukärsä keskijalkojen kanssa rajakkain selvästi lyhyemmän matkan kuin tuntosarvien kanssa. Kremaster leveän puolisuunnikasmainen selkäpuolelta katsottuna. Peräpään ääriviiva kovera sivulta katsottuna, sitten kupolimainen, kärki viisto.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- suoputkilattakoi (suomi)
- 2019
- 2010
- 2000
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset