Niittylattakoi Agonopterix ciliella

Yleiskuvaus

Siipiväli 22–27 mm. Tuntosarvet suunnilleen ruumiin pituiset. Etusiivet punaruskeat, joskus sirotellusti tumman harmaanruskeakehnäiset. Vinotäplät mustahkot, usein ulkopuolelta valkeiden suomujen reunustamat; keskitäplä valkea, joskus epäselvästi tummareunainen, sen sisäpuolella tavallisesti samanlainen täplä. Takasiivet vaaleat, ripset punertavansävyiset, niissä viisi selkeää juovaa.

Toukka nuorena vaaleanvihreä, selkä hieman tummempi; selkä- ja sivuselkäjuova häipyvät; niskakilpi musta, keskellä oliivinvihreä juova; peräkilpi vartalon värinen. Isompana (—22 mm), vaaleanvihreä; pitkittäisjuovat tummemman vihreät, joskus mustanvihreät; selkäjuova kapea; sivuselkä- ja lisäsivujuova sulautuneet. Nystyrät mustat, karvat ruskeat; hengitysaukot mustareunaiset. Pää musta, siinä kolme ruskeaa täplää; niskakilpi vaaleanruskea tai edestä keltainen, takaa vihreä, sivuilla melko suuret mustat läiskät (hyvä tuntomerkki), joiden alapuolinen reuna vihreä; peräkilpi ruskehtavanvihreä, hieman vartaloa tummempi. Käsnäjalat ruumiin väriset; raajat kellanvihreät.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Agonopterix ciliella
Auktorit
(Stainton, 1849)
Yleiskieliset nimet
  • niittylattakoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59276
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Harvinainen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset