Niittylattakoi – Agonopterix ciliella

Siipiväli 22–27 mm. Pää tumman punertavanruskea; otsa okranharmaa. Huulirihmojen keskijaoke punertavanruskea, sisäsivulta vaaleanokra; kärkijaoke punertavanokra, siinä kaksi tumman harmaanruskeaa rengasta, toinen tyvellä, toinen ennen kärkeä, äärimmäinen kärki harmaanruskea. Tuntosarvet punertavanruskeat, suunnilleen ruumiin pituiset. Keskiruumis punertavanruskea, ± tumma riippuen etusiipien väristä. Jalat ulkoa punertavanruskeat, sisäsivulta vaaleanokrat, punertavansävyiset; nilkat ulkoa punertavanruskeat, jaokkeiden päät vaaleammat, sisäsivulta okrat, jaokkeiden tyvet tummemmat. Takaruumis harmaa.

Etusiivet punaruskeat, ± harmaanruskeasirotteiset, vaalea- ja tummavarjoiset. Tyviala ja etureunan tyvipuolisko muuta siipeä vaaleammat. Vinotäplät mustahkot, usein ulkopuolelta valkeiden suomujen reunustamat; keskitäplä valkea, joskus epäselvästi tummareunainen, sen sisäpuolella tavallisesti samanlainen täplä. Ulompi poikkivyö katkonainen, vaalea, melko selvä, ulkoreunasta usein hampaallinen. Ulkoreunassa rivi harmaanruskeita täpliä. Ripset punertavanruskeat. Takasiivet vaaleat, ripset punertavansävyiset, niissä viisi selkeää jakoviirua.

Toukka nuorena vaaleanvihreä, selkä hieman tummempi; selkä- ja sivuselkäjuova häipyvät; niskakilpi musta, keskellä oliivinvihreä juova; peräkilpi vartalon värinen. Isompana (—22 mm), vaaleanvihreä; pitkittäisjuovat tummemman vihreät, joskus mustanvihreät; selkäjuova kapea; sivuselkä- ja lisäsivujuova sulautuneet. Nystyrät mustat, karvat ruskeat; hengitysaukot mustareunaiset. Pää musta, siinä kolme ruskeaa täplää; niskakilpi vaaleanruskea tai edestä keltainen, takaa vihreä, sivuilla melko suuret mustat läiskät, joiden alapuolinen reuna vihreä (hyvä tuntomerkki); peräkilpi ruskehtavanvihreä, hieman vartaloa tummempi. Käsnäjalat ruumiin väriset; rintajalat kellanvihreät. Epikraniaali-indeksi n. 2,3–2,5.

Kotelo 8,5–10,5 mm, tumman punaruskea, kohtalaisen kiiltävä. Pintarakenne hieno. Tuntosarvien vapaat päät vahvan sarvimaisesti taipuneet, kaartuvat etusiipien kärjen ympäri ja suuntautuvat takaisinpäin, ylittävät sivulta katsottuna jaokkeen A4 kaudaalisen 1/4:n; jäävät etäälle takasiivistä. Imukärsä tuntosarvien kanssa rajakkain selvästi pitemmän matkan kuin keskijalkojen kanssa. Peräpää selkäpuolelta katsottuna verrattain suippo, kremaster kapeampi, pieni, peräkoukut heikot, eivät pitemmät kuin kremaster.