Punekaalikoi – Rhigognostis incarnatella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 16–21 mm. Pää valkeahko, vaaleanharmaa tai beesi. Otsa metallinharmaa. Huulirihmojen keskijaoke karkeasuomuinen, sisäpinnalta vaaleankellertävä, ulkoa mustatäpläinen; kärkijaoke savenkeltainen, kärjen lähellä musta rengas. Tuntosarvet ruskehtavanbeesit, niiden kärkipuoliskossa kaksi tai kolme mustaa täplää, scapus valkosuomuinen. Keskiruumis ruskehtava. Jalat ulkopuolelta musta- ja ruskeankeltatäpläiset, varsinkin nilkat; takareidet ja -sääret sisäsivulta yksivärisen savenkeltaiset.
Etusiivet syvän punertavanruskeat (vrt. metsäkaalikoi (R. schmaltzella)), siipitaitteen kohdalta mustahkonruskeat. Dorsaalijuova kermanvärinen, sitä rajaa terävästi etupuolelta aaltoileva, valkeahko viiru. Etu- ja takareunassa pieniä, mustia pilkkuja. Kärkialue oranssinruskea. Ripset 2/3 tyvestä punertavanruskeat, kärkikolmannes savenkeltainen, mustapilkkuinen; niissä kolme ruskehtavaa jakoviirua. Takasiivet harmaat, kärjestä hiukan tummemmat.
Toukka vihreä; selkä- ja sivujuova hiukan tummemmat. Pää ja niskakilpi hienosti mustahkotäpläiset.
Kotelo 7,0–8,5 mm, ruskea, koiraalla tummat sivuselkäjuovat. Pintarakenne kohtalaisen hieno – hieno. Imukärsä lyhyempi kuin keskijalat. Jaokkeen A10 selkäpuolella 2 paria teräviä okia.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- punekaalikoi (suomi)
- Vakiintunut
- Hyvin harvinainen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- MVL.31
- MVL.238