Laikkukehrääjäkoi Yponomeuta irrorella

Yleiskuvaus

Siipiväli 19–25 mm. Pää valkea. Keskiruumis etusiipien värinen, siinä 7 mustaa pilkkua.

Etusiivet valkeahkonharmaat tai valkeat, ulkoreuna harmaampi; niissä neljä pitkittäistä, harvaa riviä mustia pisteitä, etummainen ei ulotu keskikohtaan, toinen alkaa läheltä keskikohdan sisäpuolta, takimmaisessa 6–7 pistettä. Siipitaitteessa keskikohdan sisäpuolella häipyvärajainen, tummanharmaa, pitkänomainen täplä. Keskikohdan ulkopuolella keskisarassa melko tumman harmaa, pitkänomainen varjo. Ulkoreunan tuntumassa rivi mustia pisteitä. Ripset harmaat. Takasiivet tummanharmaat.

Toukka vaalean kellertävänharmaa; sivuselässä rivi selviä, mustia täpliä; nystyrät mustat, jaokkeen A9 sukatyvitäplät suuret (vrt. sorvarinpensaankehrääjäkoi (Y. cagnagella). Pää, niska- ja peräkilpi mustat.

Kotelo 8,5–10,2 mm, sitruunankeltainen, harvoin vihertävä; pää, keskiruumis ja peräpää tumman violetinruskeat, metanotum takaa vaalea. Leukarihmat ja yläleuka rajakkain. Peräpää selkä ja vatsapuolelta verrattain suippo, siinä 3 paria sukasia, jotka ovat usein violetit. Peräpään etupuolella ei sivusukasia. Keskimmäiset peräsukaset joskus haarautuneet.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Yponomeuta irrorella
Auktorit
(Hübner, 1796)
Yleiskieliset nimet
  • laikkukehrääjäkoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59004
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset