Pikkujuuriperhonen – Phymatopus hecta
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 23–30 mm, ♀ 26–32 mm. Koiraan etusiivet syvän punertavan kullanokrat; poikkiviirut hopeanvalkeat, enemmän tai vähemmän täpliksi hajonneet. Takasiivet tummanruskeat. Naaraan etusiivet harmaanruskeat; poikkiviirut leveämmät, harmahtavat. Takasiivet harmaanruskeat.
Muna verrattain suuri, ovaali, väri aluksi vaaleankeltainen, mutta muuttuu pian mustaksi.
Toukka 30–35 mm, hoikka, likaisen valkeanharmaa. Nystyrät pienet. Hengitysaukot mustat. Pää ruskeankeltainen; niskakilpi mustahko, jakautunut.
Kotelo 15–18 mm, vaaleanruskea, sen etuosassa tummemman ruskeita osia. Jaokkeen A6 vatsapuolella harjanne, jossa 12–15 heikosti kitinisoitunutta, koveraa, lähes samanmuotoista hammasta.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pikkujuuriperhonen (suomi)
- dvärgrotfjäril (ruotsi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- MVL.232
- MVL.31
- Pikkuperhoset