Kimalaiset (- kimalainen
? ) – Bombus
- kimalainen
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Kimalaiset (Bombus) ovat rotevarakenteisia, yleensäottaen karvaisia mesipistiäisiä eli mehiläisiä. Niiden väritys vaihtelee paljon sekä eri sukupuolten että eri lajien välillä. Kimalaiset ovat enimmäkseen sosiaalisia, yhteiskuntia muodostavia mesipistiäisiä, mutta osa lajeista on loiskimalaisia (ennen suku Psithyrus, nykyisin luetaan sukuun Bombus, mutta omaan alasukuunsa). Muiden mesipistiäisten tapaan kimalaisilla on suuosissaan kapea kieli, jonka avulla ne keräävät mettä. Kielen pituus vaihtelee eri lajeilla.
Yhteiskuntia muodostavilla lajeilla on kolme kastia: kuningatar, työläinen ja koiras. Kuningatar on naaras ja kasteista isokokoisin. Työläiset, jotka ovat myös naaraita, ovat yleensä väritykseltään ja ulkonäöltään kuningattaren kaltaisia, mutta pienempiä. Toisilla lajeilla kokoero on selvä, mutta toisilla koot saattavat mennä päällekkäin. Koiraat ovat pienempiä kuin kuningattaret, mutta yleensä työläisiä isompia. Naaraat erottaa koiraista seuraavista rakenteista: työläisillä ja kuningattarilla on takaruumiin päässä pistin ja takasäärissä kiiltävät siitepölyvasut, ja niillä on vain 12 jaoketta polvitaitteisissa tuntosarvissaan. Koirailla takaruumiin päässä ovat paritteluelimet, eikä niillä ole siitepölyvasua. Tuntosarvissa koirailla on 13 jaoketta, ja tuntosarvet ovat muutenkin suhteutettuna pidemmät. Naaraiden takaruumis muodostuu kuudesta ja koiraan seitsemästä näkyvästä jaokkeesta. Lisäksi useimmilla lajeilla naaraiden naamakarvat ovat mustat, kun taas koirailla ne ovat yleensä ainakin osittain vaaleat. Poikkeuksia kuitenkin on.
Kimalaisnaarailla on etujaloissaan "koukut", joilla ne harjaavat siitepölyä karvapeitteestään ja keräävät sen takajalkojen vasuihin. Loiskimalaisilla tällaisia vasuja ei ole. Loiskimalaisilla, sekä koirailla että naarailla, on hyvin tiheäkarvaiset kapeammat takasääret, mikä erottaa ne yhdyskuntia muodostavista lajeista. Loiskimalaisilla siivet ovat usein myös harmaammat / tummemmat, ja loiskimalaisnaaraat ovat usein päältä huomattavasti karvattomampia. Tuntosarvijaokkeita loiskimalaisnaarailla on 12, koirailla 13. Naarailla ei poikkeuksellisesti ole pistintä takaruumiin päässä, ja takaruumiin kärki on usein taipunut vatsan alle.
Koko: kuningattaret 15–25 mm, työläiset 6–16 mm, koiraat 9–16 mm.
Kuvaustekstin laatijat:
FM Ida-Maria Huikkonen ja FM Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kimalaiset (suomi)
- humlor (ruotsi)
- kimalainen (suomi)
- Juho Paukkunen