Liejuputkimadot – Marenzelleria
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Monisukasmatoihin kuuluvia liejuputkimatoja (Marenzelleria spp.) on löytynyt Itämereltä kolme samannäköistä ja samaan sukuun kuuluvaa lajia (M. viridis, M. neglecta ja M. arctia). Näiden lajien erottaminen toisistaan on hyvin hankalaa, ja siihen käytetään yleensä molekyyligeneettisiä tunnistusmenetelmiä. Lajeja käsitelläänkin useimmiten lajiryhmänä.
Liejuputkimadoilla on jaokkeellinen ruumis, jonka jokaisessa jaokkeessa on sivulle sojottavat sukasryhmät. Eläinten päässä on kaksi ohutta pitkää lonkeroa, jotka katkeavat herkästi. Väri voi vaihdella punaisesta vihreään tai ruskeaan. Madot voivat kasvaa yli 10 cm mittaisiksi, mutta useimmiten tavataan muutaman sentin mittaisia tai pienempiä matoja. Varsinkin pienten liejuputkimatoyksilöiden erottaminen muista monisukasmadoista vaatii mikroskopointia.
Kuvaustekstin laatijat:
Tarja Katajisto, Maiju Lehtiniemi, Outi Setälä (SYKE)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- liejuputkimadot (suomi)
- Ihmisen vaikutuksesta
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- Risto Väinölä
- Madot
- Nivelmadot
- Monisukasmadot