Kivisimppu – Cottus gobio sensu lato
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Suomen yleisin simppulaji, joka matelee hiljaa kivikkorannoilla tai piiloutuu kivenkoloihin.
Pituus tavallisesti 7–11 cm, suurimmillaan maailmalla noin 15 cm. Yleisilme suuripäinen ja matala, edestä leveä ja pyrstöä kohti kaventuva. Väri vaihtelee sinertävän harmaasta kellertävän ruskeaan. Runsaasti ruskean ja mustan kirjavia laikkuja tai epämääräisiä raitoja.Suu leveä ja pienihampainen.Rintaevät suuret. Kaksi selkäevää, joista etummaisessa 5–9 piikkiruotoa. Vatsaevien ruodot keskenään jokseenkin yhtä pitkiä. Suuret silmät hieman koholla pään päällä.Kylkiviiva ulottuu pyrstöevään asti. Ihossa epämääräisiä piikkejä, joiden määrä vaihtelee suuresti elinympäristön mukaan. Itämeressä elävien kivisimppujen iho on sileä tai piikkejä on vain vähän suppealla alueella. Sisävesissä kivisimpun iho on piikikkäämpi. Ei uimarakkoa.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kivisimppu (suomi)
- European bullhead (englanti)
- Vakiintunut
Kalalajit, joihin sovelletaan luonnonsuojelulakia (LSA 1997/160, liite 1) ? EU:n luontodirektiivin II-liite ? EU:n luontodirektiivin II-liite, Suomi saanut varauman koskien tätä lajia ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Risto Väinölä
- Kalat
- Euroopan kalat