KivisimppuCottus gobio

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet

Yleiskuvaus

Suomen yleisin simppulaji, joka matelee hiljaa kivikkorannoilla tai piiloutuu kivenkoloihin.
Pituus tavallisesti 7–11 cm, suurimmillaan maailmalla noin 15 cm. Yleisilme suuripäinen ja matala, edestä leveä ja pyrstöä kohti kaventuva. Väri vaihtelee sinertävän harmaasta kellertävän ruskeaan. Runsaasti ruskean ja mustan kirjavia laikkuja tai epämääräisiä raitoja.Suu leveä ja pienihampainen.Rintaevät suuret. Kaksi selkäevää, joista etummaisessa 5–9 piikkiruotoa. Vatsaevien ruodot keskenään jokseenkin yhtä pitkiä. Suuret silmät hieman koholla pään päällä.Kylkiviiva ulottuu pyrstöevään asti. Ihossa epämääräisiä piikkejä, joiden määrä vaihtelee suuresti elinympäristön mukaan. Itämeressä elävien kivisimppujen iho on sileä tai piikkejä on vain vähän suppealla alueella. Sisävesissä kivisimpun iho on piikikkäämpi. Ei uimarakkoa.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Vesieliöiden lajintunnistus - Kalat CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Cottus gobio
Auktorit
Linnaeus, 1758
Yleiskieliset nimet
  • kivisimppu (suomi)
  • stensimpa (ruotsi)
  • European bullhead (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.53206
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntija
  • Risto Väinölä
Eliöryhmät
  • Kalat