Harjus (harri) – Thymallus thymallus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Lohikaloihin kuuluva harjus on virtavesien jalokala, jonka tunnuspiirre on suuri purjemainen selkäevä.
Paino tavallisesti 400–900 g, suurimmillaan maailmalla noin 4 kg. Harjuksella on pieni pää ja pitkulainen, pyrstöä kohti kapeneva ruumis. Kutuaikana koiraille kehittyy sarveisaineista muodostuvia kyhmyjä pään ja kylkien alueelle. Kylkien väri vaihtelee hopeisesta ruskeaan, joskus violettiin tai vihertävään. Suomujen ala- ja yläosat ovat keskiosia tummempia, mikä saa aikaan kylkien pitkittäisjuovaisen värityksen. Punertavan ruskeissa evissä on sinisiä laikkuja. Suomujen ylä- ja alaosat ovat keskiosiaan tummempia, mikä saa aikaan vaikutelman pitkittäisraidoituksesta. Suomut ovat tiiviisti ihoon kiinnittyneet. Suu on pieni ja hampaaton. Suupielet ulottuvat silmän etuosaan tai keskivaiheille. Silmäterät ovat soikeat. Muiden lohikalojen tapaan harjuksella on rasvaevä. Harjuksen erityistuntomerkki on sen suuri purjemainen selkäevä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- harjus (suomi)
- harr (ruotsi)
- Grayling (englanti)
- Vakiintunut
EU:n luontodirektiivin V-liite ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
- 2019 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Risto Väinölä
- Kalat