Ankerias Anguilla anguilla

Yleiskuvaus

Ankerias on käärmemäinen ja pienipäinen kaikentyyppisissä vesissä viihtyvä peto.
Koko tavallisesti meillä 0,5–1,5 kg ja 50–80 cm. Maailmalla jopa 5 kg. Ankeriaan ruumiinrakenne on käärmemäisen pitkulainen. Aikuisen ankeriaan väri vaihtelee oliivinvihreästä kellanruskeaan. Merivaellukselle valmistautuessaan ankerias muuttuu hopeanharmaaksi. Ankeriaan alaleuka on selvästi yläleukaa pidempi. Suomut ovat hyvin pieniä ja vaikeasti erotettavia. Iho on paksun limakerroksen peitossa. Selkä- ja peräevä muodostavat yhden yhtenäisen evän. Erillistä pyrstöevää ei ole ja vatsaevät puuttuvat täysin. Kiduskansien takapuolella oleva kidusaukko on pieni ja kapea. Sen ansiosta ankerias pystyy kuivallakin maalla säilyttämään kosteuden kiduksissaan ja pysymään siten hengissä. Ankeriaita voidaan erottaa kahta tyyppiä: kapea- ja leveäpäistä.
Ankeriaan poikaset ovat merkittävästi erinäköisiä kuin aikuiset ankeriaat. Vastakuoriutuneet Leptocephalus-toukat ovat 5–7 mm pitkiä, lehtimäisen litteitä, läpikuultavia ja pigmentittömiä. Saapuessaan Euroopan rannikolle ne ovat saavuttaneet 7–8 senttimetrin koon. Ensimmäisen muodonmuutoksen jälkeen toukista tulee matomaisia ja läpinäkyviä lasiankeriaita ja niiden pituus lyhenee noin 6 senttiin. Lasiankeriaat alkavat vähitellen saada pigmenttiä ja silloin niitä aletaan kutsua kelta-ankeriaiksi.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Anguilla anguilla
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • ankerias (suomi)
  • ål (ruotsi)
  • European eel (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.53112
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Hallinnolliset lajitiedot
  • CITES-sopimus, liite II ?
  • EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite B ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
  • 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
  • 2000 NE – Arvioimatta jätetyt
Asiantuntija
  • Risto Väinölä
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Euroopan kalat