Mustatäplätokko (mustakitatokko) – Neogobius melanostomus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Mustatäplätokko on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta kotoisin oleva pohjakala, jolla ei ole uimarakkoa, jonka avulla se voisi säädellä uintisyvyyttään. Mustatäplätokko on aktiivisimmillaan hämärässä ja yöaikaan. Se elää enimmäkseen matalassa vedessä, jossa myös lisääntyminen tapahtuu kesäaikana.
Naaraat asettavat soikeat mätimunat ryhminä kivenkoloihin. Hedelmöitettyään mätimunat koiras jää huolehtimaan niistä. Mustatäplätokko sietää heikkoakin vedenlaatua, esimerkiksi öljyä ja vähähappisia olosuhteita. Talveksi se siirtyy hieman syvempään veteen.
Kuvaustekstin laatijat:
Lauri Urho, Jussi Pennanen ja Sanna Kuningas (Luke). 2022.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Neogobius melanostomus
Auktorit
(Pallas, 1814)
Yleiskieliset nimet
- mustatäplätokko (suomi)
- svartmunnad smörbult (ruotsi)
- Round goby (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.53000
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Ihmisen vaikutuksesta
Tämä laji on vieraslaji
Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
Hallinnolliset lajitiedot
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntija
- Risto Väinölä
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Kalat
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa