Rotta (isorotta) – Rattus norvegicus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Rotta on väriltään yleensä ruskeahko jyrsijä. Rotat suosivat maanläheisiä asuinpaikkoja, joissa voivat helposti kaivaa itselleen maanalaisia käytäviä. Se viihtyy asutuskeskuksissa ja on valloittanut maatilat, viheralueet, kaatopaikat, viemäriverkostot ja jätekatokset. Rotat voivat tulla myös sisätiloihin. Rotat välttävät avoimia alueita ja liikkuvat yleensä hämärän tultua. Rotta poistuu pesästä ainoastaan hakiessaan ravintoa. Geeniperintönä saadut ominaisuudet, neofobia (uusien asioiden pelko) sekä hyvä sopeutumiskyky ovat olleet sille korvaamattomia leviämisen kannalta. Rotta on ihmisen seuralainen ja levinnyt ihmisen mukana ympäri maailmaa.
Rotat voivat lisääntyä hämmästyttävän nopeasti. Rottanaaras voi saada n. 15 pentuetta elinaikanaan eli rottaparin teoreettinen jälkeläisten maksimimäärä on noin 200 jälkeläistä vuodessa. Rotta elää yhdyskunnissa, joissa on tiukka sisäinen järjestys.
Kuvaustekstin laatijat:
Bengt Lindqvist (Luke) 2017, päivitys 2020 (Luke)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- rotta (suomi)
- brunråtta (ruotsi)
- Brown Rat (englanti)
- Ihmisen vaikutuksesta
Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615) ? Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2015 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Thomas Lilley
- Nisäkkäät
- Piennisäkkäät