Pikkumungo (intianpikkumangusti) Herpestes javanicus

Yleiskuvaus

Pikkumungo eli intianpikkumangusti on kaikkiruokainen peto, joka saalistaa sekä pieniä selkärankaisia että selkärangattomia eläimiä ja kaivaa hyönteisiä maasta pitkillä kynsillään. Monipuolisen eläinravinnon ohella se syö myös kasviravintoa, kuten hedelmiä. Pikkumungo on yksineläjä, joka käyttää koloja pesä- ja lepopaikkoinaan. Se liikkuu enimmäkseen päivällä. Se on terrestrinen ja kiipeilee vain harvoin. Sillä on kaksi (joskus jopa kolme) poikuetta vuodessa, keskimääräinen pentuekoko on kolme. Se voi lisääntyä ensimmäisen kerran jo vuoden ikäisenä. Pikkumungo on hyvin sopeutuvainen ja tulee toimeen monenlaisissa ympäristöissä. Se suosii etenkin avoimia kosteita lehtimetsiä, pensaikkoja, ruohomaita ja reunahabitaatteja. Sitä tavataan myös esikaupunkialueilla.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Kaarina Kauhala (Luke) 2016; MMM 2019

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Herpestes javanicus
Auktorit
(E. Geoffroy Saint-Hilaire, 1818)
Yleiskieliset nimet
  • pikkumungo (suomi)
  • javanesisk mungo (ruotsi)
  • Small Indian mongoose (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.47123
Taksonominen taso
laji
Tämä laji on vieraslaji
VakiintuneisuusEi esiinny Suomessa
Hallinnolliset lajitiedot
  • EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203) ?
Asiantuntija
  • Thomas Lilley
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Nisäkkäät