Neidonhiuspuu – Ginkgo biloba

Tämä Suomen vanhin neidonhiuspuu on todennäköisesti istutettu 1940-luvulla, mutta voi olla vieläkin vanhempi. Se on kasvanut avomaalla vuodesta 1996 ja oli ihka ensimmäinen kasvi, joka siirrettiin kaivinkoneen avulla uudelle paikalleen rakenteilla olevaan evoluutiopuuhun kesällä 2014.

Kiinasta kotoisin oleva neidonhiuspuu on nykyisin luonnossa erittäin uhanalainen ja lahkonsa ainoa edustaja. Dinosaurusten aikaan neidonhiuspuun sukulaiset levittäytyivät laajalti ympäri maapallon. Vanhoista fossiililöydöistä tutut piirteet ovat yhä tallella: leveät lehdet, joissa on alkeellinen halkihaarainen suonitus.

Neidonhiuspuiden lisääntymiseen liittyy monia ristiriitaisia piirteitä. Puu on kaksikotinen eli emi- ja hedekukinnot sijaitsevat eri kasviyksilöissä, ja pölytys onnistuu muiden paljassiemenisten tavoin tuulen välityksellä. Hedelmöitys tapahtuu kuitenkin niin kuin alkukantaisilla käpypalmuilla uivien siittiöiden avulla. Siemenet puolestaan muistuttavat erehdyttävästi koppisiemenisten hedelmiä, sillä kypsää siementä ympäröi paksu siemenkuori, joka on mehevä mutta epämiellyttävästi oksennukselle haiseva.

Neidonhiuspuu kestää erittäin hyvin sekä tuholaisia että ilmansaasteita: ensimmäiset taimet, jotka nousivat maasta Hiroshimassa pommitusten jälkeen, olivat juuri neidonhiuspuita!