Jättipoimulehti – Alchemilla mollis

Sukuna poimulehdet on helppo tuntea sormiliuskaisista tai harvemmin sormilehdykkäisistä, hammaslaitaisista, ainakin nuorina (tosiaankin) poimuisista lehdistään sekä runsaista, pienistä, vihertävistä tai keltaisista kukistaan, jotka ryhmittyvät palleromaisiksi kukinnoiksi ja nämä edelleen haarovaksi kertokukinnoksi. Kukkien lähempi tarkastelu paljastaa muun muassa maljamaisen kukkapohjuksen sekä sen latvassa kuin kruununa sijaitsevat verhiön neljä liuskaa ja niiden väleistä siirottavat ulkoverhiön neljä liuskaa.

Poimulehtien lajilleen määrittäminen onkin sitten toinen juttu. Siemenet muodostuvat apomiktisesti eli siitoskatoisesti – siis ilman aitoa hedelmöitystä. Tämän myötä kehitys on johtanut lukuisiin vähäisin, mutta pysyvin tuntomerkein eroaviin ns. pikkulajeihin.  Maailmassa niitä on yli tuhat, joista lähes 500 kasvaa vakinaisina Euroopassa. Suomen poimulehtifloora käsittää kolmisenkymmentä lajia.