Saarnivaahtera – Acer negundo
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Saarnivaahtera on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva nopeakasvuinen pioneeripuulaji. Se on levinnyt puutarhakäytöstä laajalle, sillä se sietää monenlaisia olosuhteita, kuten kylmää, kosteutta ja tulvia. Kunnolla juurruttuaan se sietää myös kuivuutta paremmin kuin muut vaahteralajit. Saarnivaahtera kasvaa nopeasti ensimmäisen 15-20 elinvuotensa aikana, mutta sen jälkeen kasvunopeus hidastuu. Saarnivaahterat ovat melko lyhytikäisiä puita. Ne elävät keskimäärin 75-vuotiaiksi, harvoin satavuotiaaksi. Laji kasvaa parhaiten pioneerilajin tapaan valoisalla avoimella paikalla, mutta se pärjää myös puolivarjossa. Siementaimet menestyvät paremmin valoisassa ympäristössä kuin varjossa.
Saarnivaahtera on tuulipölytteinen ja -levintäinen, kaksikotinen puu ja sen emiyksilöt tuottavat runsaasti siemeniä, mikäli lähistöllä on pölyttävä hedeyksilö. Siipipalteiset siemenet leviävät tuulen mukana, mutta niitä kuljettavat myös linnut ja oravat. Leviäminen on kuitenkin melko paikallista, yleensä alle 100 m emopuusta. Saarnivaahtera leviää erityisesti ihmisen häiritsemillä mailla, kuten teiden varsilla ja piha-alueilla. Lisäksi laji lisääntyy kasvullisesti kanto- ja juurivesoista, ja saattaa kasvattaa uusia versoja myös vahingoittuneista juurista.
Kasvumuoto
Kausivihanta puu tai pensas.
Koko
3–15 m.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- saarnivaahtera (suomi)
- asklönn (ruotsi)
- tulokas, satunnainen, havaittu 1980 tai myöhemmin
- kokonaan viljelyperäinen
Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
Muu vieraslaji ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Mikko Piirainen
- Putkilokasvit