Vesisara – Carex aquatilis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, tiheinä kasvustoina kasvava monivuotinen ruoho.
Koko
20–100 cm korkea.
Varsi
Juurakko on suikertava ja vankka. Varsi on pysty, jäykkä, täyteinen, tylppäsärmäinen ja yläosastaan sileä.
Lehti
Tyvitupet ovat punertavat tai punaruskeat ja ehytlaitaiset, usein lavalliset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta pitemmät. Lehtilapa on 3–7 mm leveä ja kouruinen, laidoilta ylöspäin kiertyvä. Yläpinta on harmaanvihreä ja nystyinen, alapinta on kellanvihreä ja kiiltävä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa pitempi.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen. Emi- ja hedekukat ovat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 2–4, joskus vain 1, emitähkiä 3–6, kärjet usein hedekukkaiset. Hedetähkät ovat kukinnon latvassa, emitähkät tyvellä. Tähkät ovat 40–70 mm pitkiä, tiheäkukkaisia, kapean nuijamaisia ja melkein perättömiä. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat tylpähköjä, kapealti kalvolaitaisia ja punaruskeita, keskisuoni vaalea, tavallisesti pullakkoa lyhyempiä. Pullakot ovat 2–3 mm pitkiä, luumunmuotoisia, suonettomia, himmeitä ja vihertäviä, suuota on hyvin lyhyt ja paksu.
Itiöpesäkkeet
Isoitiöpesäkkeet uloimpien lehtien tyvillä tupeksi levinneen kannan suojassa, pikkuitiöpesäkkeet keskimmäisten lehtien tyvellä. Isoitiöt ovat enintään 0,5 mm halkaisijaltaan, tiheäpiikkisiä ja liidunvalkoisia.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- vesisara (suomi)
- norrlandsstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit