Vihnesara Carex paleacea

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET >Carex paleacea

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.

Koko

25–50 cm korkea.

Varsi

Juurakko on suikertava ja vankka. Varsi on pysty, täyteinen, terävästi kolmisärmäinen ja sileä.

Lehti

Tyvitupet ovat tummanruskeat ja ehytlaitaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja noin varren pituiset. Lehtilapa on 4–8 mm leveä, vaaleanvihreä, varhain kellastuva, himmeä, yläpinnalta sileä, alapinnalta nystyinen. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on leveä, kukinnon pituinen tai sitä pitempi.

Kukka

Kukinto on monitähkäinen. Emi- ja hedekukat ovat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 1–3, emitähkiä 2–6, hedetähkät ovat kukinnon latvassa, emitähkät tyvellä. Tähkät ovat 15–40 mm pitkiä, pitkäperäisiä ja nuokkuvia, ylimmät toisinaan pystyjä. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat suikeita, kolmisuonisia, vaaleanruskeita, kapealti kalvolaitaisia ja otakärkisiä, ota hyvin pitkä ja sahalaitainen. Pullakot ovat 3–3,5 mm pitkiä, päärynän- tai luumunmuotoisia, litteähköjä, lähes suonettomia, himmeitä ja vaaleanruskeita, suuota on hyvin lyhyt.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex paleacea
Auktorit
Schreb. ex Wahlenb.
Yleiskieliset nimet
  • vihnesara (suomi)
  • strandstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40399
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit