Velttosara Carex laxa

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex laxa

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen, tavallisesti yksittäisversoinen, monivuotinen ruoho.

Koko

20–40 cm.

Varsi

Juurakko on pitkä ja kalju. Varsi on koheneva, usein nuokkuva, ohut, veltto ja täyteinen.

Lehti

Tyvitupet ovat vaaleanruskeat. Lehdet ovat ruodittomat ja tupelliset. Lehtilapa on 1–2 mm leveä ja vaaleanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa lyhyempi, tukilehden tuppi on pitkä ja vihreä.

Kukka

Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 1, emitähkiä tavallisesti 2, pitkäperäinen hedetähkä on kukinnon latvassa, emitähkät sen alapuolella. Emitähkät ovat 10–20 mm pitkiä, pitkävälisiä, pitkäperäisiä ja nuokkuvia. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat puikeita, tylpähköjä ja punaruskeita, keskisuoni vaalea.

Hedelmä ja siemen

Pullakot ovat noin 3,5 mm pitkiä, luumunmuotoisia, litteähköjä, lyhytotaisia ja vaalean harmaanvihreitä, suuota on lyhyt. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex laxa
Auktorit
Wahlenb.
Yleiskieliset nimet
  • velttosara (suomi)
  • slakstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40388
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ?
  • Aapasuolajit – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu uhanalaisten tai silmälläpidettävien aapasuolajien luettelo ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit