Velttosara – Carex laxa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex laxa
Kasvumuoto
Kapealehtinen, tavallisesti yksittäisversoinen, monivuotinen ruoho.
Koko
20–40 cm.
Varsi
Juurakko on pitkä ja kalju. Varsi on koheneva, usein nuokkuva, ohut, veltto ja täyteinen.
Lehti
Tyvitupet ovat vaaleanruskeat. Lehdet ovat ruodittomat ja tupelliset. Lehtilapa on 1–2 mm leveä ja vaaleanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa lyhyempi, tukilehden tuppi on pitkä ja vihreä.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 1, emitähkiä tavallisesti 2, pitkäperäinen hedetähkä on kukinnon latvassa, emitähkät sen alapuolella. Emitähkät ovat 10–20 mm pitkiä, pitkävälisiä, pitkäperäisiä ja nuokkuvia. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat puikeita, tylpähköjä ja punaruskeita, keskisuoni vaalea.
Hedelmä ja siemen
Pullakot ovat noin 3,5 mm pitkiä, luumunmuotoisia, litteähköjä, lyhytotaisia ja vaalean harmaanvihreitä, suuota on lyhyt. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- velttosara (suomi)
- slakstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ? Aapasuolajit – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu uhanalaisten tai silmälläpidettävien aapasuolajien luettelo ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit