Varvassara – Carex glacialis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex glacialis
Kasvumuoto
Kapealehtinen, tiiviisti mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
5–15 cm korkea.
Varsi
Varsi on ohut, jäykkä, täyteinen ja sileä.
Lehti
Tyvitupet ovat tumman ruskeanpunaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät, tavallisesti uloskaartuvat. Lehtilapa on 0,5–1 mm leveä, rihmamainen ja sinivihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on lyhyt, lähes tupeton.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 1, emitähkiä 1–3, hedetähkä on kukinnon latvassa, emitähkät sen alapuolella. Hedetähkä on 4–6 mm pitkä ja lyhytperäinen, emitähkät ovat 4–8 mm pitkiä, kapeita, harsuja, 3–6 –kukkaisia, lähekkäin, lyhytperäisiä ja pystyjä. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat noin 1,5 mm pitkiä, tylppiä, mustanruskeita, keskisuoni vaalea ja pullakkoa lyhyempiä, pian varisevia. Pullakot ovat 2–2,5 mm pitkiä, vastapuikeita, kaljuja, hieman kiiltäviä, mustanruskeita ja pian varisevia, suuota on lyhyt.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- varvassara (suomi)
- isstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit