Vankkasara Carex riparia

Yleiskuvaus

Silmälläpidettäväksi luokiteltu vankkasara kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa. Ahvenanmaalla laji on rauhoitettu. Luonnonvaraisten esiintymien pirstoutuminen ja elinolojen heikentyminen vähentävät vankkasaran ja monen muun lajin elinkelpoisuutta ja geneettistä monimuotoisuutta. Ellei muutosta tapahdu, lopulta edessä saattaa olla sukupuutto. Siksi vankkasaran siemeniä on kerätty ja tallennettu Suomen luonnonvaraisten kasvien siemenpankkiin, joka toimii Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Uhanalaisten kasvien kuivattuja siemeniä voidaan alhaisessa lämpötilassa varastoida parhaimmillaan jopa satoja vuosia.

Siemenpankissa siementen kuntoa ja itävyyttä myös tutkitaan. Idätystesteissä on esimerkiksi havaittu, että sarat tarvitsevat itääkseen selvästi vaihtelevan vuorokausirytmin (päivällä lämpötila 25 °C ja yöllä 10 °C). Näin siemenet aistivat sijaitsevansa pintamaassa, jolloin taimella on mahdollisuus itää ja kasvaa täyteen mittaansa. Syvällä maaperässä lämpötila säilyy suhteellisen tasaisena eikä mahdollisuuksia itämiseen ole.

Siemenpankilla onkin tärkeä tehtävä pohjoisten kasvien itämisvaatimusten tutkimuksessa, sillä naapurimaissa Ruotsissa, Venäjällä tai Baltian maissa ei siemenpankkeja ole. Jokaiselle lajille kehitetään yksilölliset idätysmenetelmät ja talletettujen siementen elinkykyä testataan säännöllisesti. Kokeiden lämpötila- ja valo-oloja voidaan muokata kasvin luonnollisen vuosirytmin ja elinympäristön perusteella.

Lisätietoa Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke ESCAPEsta.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kapealehtinen monivuotinen ruoho.

Koko

50–150 cm.

Varsi

Varret ovat tanakoita, teräväsärmäisiä; tyvitupet punertavia, ehytlaitaisia.

Lehti

Lehdet ovat 10–20 mm leveitä, varren mittaisia, litteitä, sinivihreitä, tyveltä selvästi poikkisuonten lokeroimia. Alimman tähkän tukilehti on kukinnon pituinen.

Kukka

Hedetähkiä on 3–6, suomut ovat tummanruskeita, suippokärkisiä; emitähkiä 2–5, suomut hieman pullakkoja pitempiä, kapeanpuikeita, otapäisiä, ruskeita. Emitähkät ovat 30–100 mm, pitkulaisia, alin on usein pitkäperäinen, nuokkuva.

Hedelmä ja siemen

Pullakot ovat 5–7 mm, pystyjä, munamaisia, tiheäsuonisia, harmahtavanruskeita; suuota leveä, lovikärkinen, kärkiliuskat ovat suoria. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex riparia
Auktorit
Curtis
Yleiskieliset nimet
  • vankkasara (suomi)
  • jättestarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40339
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Metsäisten suojelualueiden konnektiviteetti – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu metsälajiluettelo ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 NT – Silmälläpidettävät
  • 2000 NT – Silmälläpidettävät
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit