Hetesara – Carex acutiformis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex acutiformis
Kasvumuoto
Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
50–150 cm.
Varsi
Maavarsi on vankka, suikertava, pitkä. Varret ovat tanakoita, teräväsärmäisiä; tyvitupet ruskeanpunaisia, laidoilta verkkomaisesti säikeiksi hajoavia.
Lehti
Lehdet ovat varren pituisia, 7–10 mm leveitä, litteitä, varsinkin alta sinivihreitä. Alimman tähkän tukilehti on kukintoa pitempi.
Kukka
Hedetähkiä on 2 tai 3, suomut ovat tylpähköjä – teräväkärkisiä; emitähkiä on 3 tai 4, suomut ovat tavallisesti pullakkoa lyhyempiä, otapäisiä, mustanruskeita. Emitähkät ovat pystyjä, 20–50 mm, liereitä, alin on joskus perällinen. Luotteja on tavallisesti 3, harvoin 2.
Hedelmä ja siemen
Pullakot ovat 3,5–4,5 mm, pystyjä, kanamunamaisia, litteitä, selväsuonisia, tumman vihreänharmaita; suuota on muuta pullakkoa vaaleampi, lyhyt, matalasti lovikärkinen, liuskat ovat uloskaartuvia.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- hetesara (suomi)
- brunstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ?
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit