Vienansara – Carex atherodes
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET >Carex atherodes
Kasvumuoto
Kapealehtinen, monivuotinen ruoho.
Koko
60–150 cm korkea.
Varsi
Juurakko on pitkä, vankka ja suikertava. Varsi on tanakka ja pysty, täyteinen ja melkein ylös asti lehdekäs.
Lehti
Tyvitupet ovat pitkiä ja punaruskeita tai punavioletteja, verkkokuvioisia, laidoilta verkkomaiseksi säikeiksi hajoavia ja yläosastaan karvaisia. Lehdet ovat ruodittomia ja tupellisia. Lehtilapa on 4–8 mm leveä, litteä, tummanvihreä ja päältä kalju, alta usein harvaan pehmeäkarvainen. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa pitempi.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen. Emi- ja hedekukat ovat eri tähkissä (erilaistähkäinen). Hedetähkiä on 2–5, emitähkiä 2–4, hedetähkät ovat kukinnon latvassa, emitähkät tyvellä. Hedetähkät ovat kaljusuomuisia, emitähkät ovat 25–80 mm pitkiä, pystyjä ja tiheäkukkaisia. Hedekukka on 3-heteinen, emikukka 3-luottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat suippoja ja kärjestään hammaslaitaisia.
Hedelmä ja siemen
Pullakot ovat 6–9 mm pitkiä, kapean munanmuotoisia, kaljuja tai kärjestään harvakarvaisia ja vaalean kellanruskeita, suuota on lyhyehkö ja leveä, syvälovinen, kärkiliuskat ovat pitkiä ja suippoja, hieman uloskaartuvia. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- vienansara (suomi)
- finnstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ? Metsäisten suojelualueiden konnektiviteetti – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu metsälajiluettelo ? Aapasuolajit – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu uhanalaisten tai silmälläpidettävien aapasuolajien luettelo ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ?
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit