Lettosara – Carex heleonastes
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET >Carex heleonastes
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
Kasvumuoto
Kapealehtinen, löyhästi mätästävä, monivuotinen ruoho.
Koko
15–40 cm.
Varsi
Varsi on pysty, jäykkä, täyteinen, terävästi kolmisärmäinen ja yläosastaan karhea; tyvitupet ovat vaaleanruskeita.
Lehti
Lehdet ovat ruodittomia, tupellisia ja varren pituisia. Lehtilapa on 1–2 mm leveä, jäykkä, litteä tai kourumainen ja harmaanvihreä.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, 1–2 cm pitkä ja tiheähkö. Tähkiä on 3–4, tähkät ovat 5–10 mm pitkiä, leveän sukkulamaisia ja ruskeita. Emi- ja hedekukat ovat samoissa tähkissä (yhtäläistähkäinen), kärki on emikukkainen ja tyvi hedekukkainen. Hedekukka on 3-heteinen, emikukka 2-luottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat noin 2 mm pitkiä, tylpähköjä, vaaleanruskeita, kalvolaitaisia ja pullakkoa lyhyempiä.
Hedelmä ja siemen
Pullakot ovat 2,7–3,5 mm pitkiä, kapeanpuikeita, himmeitä, ohutsuonisia, (kellan)ruskeita, suuota on lyhyt, sileä tai vähähampainen, pitkittäishalkeama lon yhyt. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- lettosara (suomi)
- myrstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ? Aapasuolajit – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu uhanalaisten tai silmälläpidettävien aapasuolajien luettelo ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 VU – Vaarantuneet
- 2000 VU – Vaarantuneet
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit