Hapsivita – Stuckenia pectinata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Monivuotinen vesikasvi.
Koko
50–150 cm pitkä.
Varsi
Juurakko on suikertava. Varsi on rento, liereä ja koko pituudeltaan haarova, hieman polveileva.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti ja tupellisia. Tuppi on tavallisesti 2, joskus jopa 4 cm pitkä, avoin ja vaalealaitainen. Korvakkeet ovat noin 5–15 mm pitkiä. Kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Lehdet ovat ruodittomia, niiden lapa on tavallisesti 3–7 cm pitkä, tavallisesti 0,2–2, joskus jopa 5 mm leveä, tasasoukka, suippokärkinen, kirkkaanvihreä ja tavallisesti kolmisuoninen.
Kukka
Kukinto on perällinen tähkä. Tähkäperä on 2–9, joskus jopa 40 cm pitkä ja ohut. Tähkä on 1,5–4,5 cm pitkä, tavallisesti 3–7 –kiehkurainen, tavallisesti katkonainen, alimmat kiehkurat usein erillisiä. Kiehkurassa on viisi kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- hapsivita (suomi)
- borstnate (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit