Kilpukka (sammakonkilpukka) – Hydrocharis morsus-ranae
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Yksikotinen irtokelluja tai löyhästi mutaan juurtuva.
Varsi
Juuret pitkiä, haaraisia. Varsi lyhyt, kalju, rönsyllinen. Rönsyjen kärjessä syksyllä 5–8 mm pitkä talvehtimissilmu.
Lehti
Lehdet ruusukkeena; korvakkeet isoja; ruoti pitkä; lapa 2–5 cm, tav. pituuttaan hieman leveämpi, herttatyvinen, ehytlaitainen.
Kukka
Hedekukkia 1–4 perällisessä, 2 ylälehden suojaamassa kukinnossa, kukkaperät 0,7–5 cm, heteitä 12–18; emikukka yksittäinen, perä 3–9 cm, perän tyvellä 1 ylälehti, emejä 6. Terälehdet 10–13 mm, leveän vastapuikeita, valkoisia, tyvellä keltainen täplä.
Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kasvitieteen retkeily Ahvenanmaalle - Nåtön biologinen asema, pihapiiri 
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Hydrocharis morsus-ranae
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
- kilpukka (suomi)
- dyblad (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40115
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1a Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntija
- Pertti Uotila
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Putkilokasvit
- Kasvien elomuodot
- Vesikasvit
- Irtokellujat
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa