Tikankontti (lehtotikankontti) – Cypripedium calceolus

Yleiskuvaus

Tikankontti on Suomen suurikokoisin ja ehkä myös näyttävin orkidea. Sen versot saattavat olla yli puolimetrisiä (20–60 cm), ja konttimaisen tai tohvelimaisen huulen keltainen väri erottuu maastossa hyvin.Versossa on tavallisesti yksi kukka, joskus kaksi tai kolme.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Metsät: lehdot

Varsi

Tikankontilla on varressaan tavallisesti 3–6 lehteä. Varren tyvellä voi olla muutama suomumainen alalehti.

Lehti

Lehdet ovat 8–13 cm leveitä ja muodoltaan leveänsoikeita.

Kukka

Kukat ovat suurikokoisia, jopa 10 cm leveitä. Vain kukan huuli on keltainen, muut kehälehdet ovat punaruskeita.

Kukan kaunis keltainen ”tohveli” sai Carl von Linnén antamaan kukalle tieteellisen nimen, joka tarkoittaa kauneuden jumaltar Aphroditen tohvelia. Englanninkielisissä maissa tämän nimen merkitys on säilynyt (Lady´s Slipper), mutta jostain syystä me suomalaiset olemme nähneet tässä kukassa vähän arkisemmin ja kotoisemmin tikan kontin.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Metsät: lehdot

Havainnot Suomesta

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa

Tietokortti

Lajiluettelo

Lajitietokeskuksen lajiluettelo

Tieteellinen nimi

Cypripedium calceolus

Auktorit

Yleiskieliset nimet

tikankontti (suomi)
guckusko (ruotsi)

Tunniste

http://tun.fi/MX.40028

Taksonominen taso

laji

Esiintyminen Suomessa

Kokoelmanäyte Suomesta

Esiintymisen tyyppi

alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut

Hallinnolliset lajitiedot

Koko maassa rauhoitetut kasvilajit (LSA 1997/160, liite 3a 2021/521) ?
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut kasvilajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(a).
Lue lisää: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
EU:n luontodirektiivin II-liite ?
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
EU:n luontodirektiivin IV-liite ?
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit ?
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit, jotka ovat Suomessa Natura 2000 -alueiden suojeluperusteina. Lajien on katsottu EU:n ja Suomen kahdenvälisissä neuvotteluissa esiintyvän siinä määrin pysyvänä kantana, että Suomen on perustettava näiden lajien elinympäristöjen suojeluun erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto). Suomen liitteessä II oleville varaumalajeille alueita ei tarvitse perustaa. Natura-lajit on lueteltu boreaalisen-, alpiinisen- ja Itämeren alueen referenssiluetteloissa jäsenmaittain.
Lue lisää: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/building-the-natura-2000-network
CITES-sopimus, liite II ?
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/cites/lajiliitteet
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A ?
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/cites/lajiliitteet
VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ?
Tapio ja SYKE vastasivat vuosina 2007–2010 toteutetun Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeen toteutuksesta. Sen tuloksena laadittiin lajiluettelo.
Lue lisää: https://www.metsakeskus.fi/uhanalaiset-lajit
Metsäisten suojelualueiden konnektiviteetti – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu metsälajiluettelo ?
Lue lisää: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Lue lisää: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo.
Lue lisää: https://tapio.fi/lajiturva-hanke/

Uhanalaisuus Suomessa

2019 NT – Silmälläpidettävät
2010 NT – Silmälläpidettävät
2000 VU – Vaarantuneet

Asiantuntija

Pertti Uotila

DNA-viivakoodisekvenssit

Cypripedium calceolus
27 julkista näytettä

Eliöryhmät

Putkilokasvit

Selaus

Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa

json rdf+xml skos (dwc)