Keltakurjenmiekka – Iris pseudacorus

Image 1

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho, jolla maansisäinen juurakko.

Koko

60–120 cm.

Varsi

Juurakko suikertava, paksu; varsi täyteinen.

Lehti

Lehdet varren tyvellä; lapa miekkamainen. Lehdet 2–4 cm leveitä, aluslehdet 50–90 cm pitkiä.

Kukka

Kukinto viuhkomainen. Kukat isoja; kehä lyhyttorvinen. Kukat keltaisia; ulkokehälehdet isoja, kaljuja tai karvaisia, karvat 1-soluisia; sisäkehälehdet tav. pienempiä, pystyjä, kapeita. Luotin liuskat terälehtimäisiä, sisäkehälehtiä isompia, sivulle kaartuvia, keltaisia.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Sisävedet: rantaniityt CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Iris pseudacorus
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
  • keltakurjenmiekka (suomi)
  • svärdslilja (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40022
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • niukasti viljelyperäinen
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa rauhoitetut putkilokasvit (LSA 1997/160, liite 3c 2021/521) ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntija
  • Pertti Uotila
DNA-viivakoodisekvenssit
Iris pseudacorus
26 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit
  • Kasvien elomuodot
  • Vesikasvit
jsonrdf+xmlskos (dwc)