Käärmeenlaukka – Allium scorodoprasum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Käärmeenlaukkaa käytetään valkosipulin tapaan. Vanhoissa suomalaisissa kirjoituksissa käärmeenlaukka mainitaan erinomaisena riistamausteena. Sittemmin lajin hyötykäyttö unohtui, vaikka se ilmeisesti alunperin saapuikin tänne juuri viljelykasviksi muinaisten merenkulkijoiden laivoissa. Käärmeenlaukka on siis Suomessa muinaistulokas, joka villiintyi luontoomme lehtoihin ja niityille. Lajin levinneisyys heijastelee edelleen muinaisia kauppareittejä: sitä kasvaa merenkulkijoiden käyttämän Idäntien varrella Ahvenanmaalta itään ja toisaalta muinaisen turkiskaupan valtaväylällä Ahvenanmaalta koilliseen.
Jos käärmeenlaukka kukkii, kumarru ja katso! Huomaatko kukinnossa pitkäperäisten kukkien ohella perättömiä itusilmuja? Silmut irtoavat ja putoavat maahan kehittyen uusiksi yksilöiksi täysin ilman pölytyksen vaivaa ja epävarmuutta. Suomen lyhyessä kesässä kukinta ei aina onnistu, joten osa kasveista varmistaa lisääntymisensä tällä tavoin!
Kasvumuoto
Monivuotinen sipulikasvi.
Koko
30–90 cm korkea.
Varsi
Juurakoton; sipuli munanmuotoinen; varsi liereä, tyvipuoliskossa 2–5 lehteä.
Lehti
Lehdet tupellisia, tasasoukkia, 6–18 mm leveitä, litteitä; tuppi teräväsärmäinen. Yksinäinen tukilehti kukintoa lyhyempi, leveä, lyhytsuippuinen.
Kukka
Kukinto tiheä latvasarja, 1–5 cm leveä, niukkakukkainen; itusilmut runsaslukuisia, tumman sinipunaisia. Kukkaperät jopa 2 cm. Kehälehdet 4–7 mm, sinipunaisia, venhoselkäisiä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- käärmeenlaukka (suomi)
- skogslök (ruotsi)
- tulokas, vanhaa perua, vakinainen (muinaistulokas)
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit