kanadanpiiskuSolidago canadensis

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet
  • Vieraslajit

Yleiskuvaus

Suomeen on tuotu koristekasveiksi useita pohjoisamerikkalaisia piiskulajeja. Niistä selvästi yleisin on kanadanpiisku (Solidago canadensis), joka voi kasvaa 1,5 m korkeaksi. Harvinaisempia ovat vieläkin kookkaammiksi kasvavat korkeapiisku (S. altissima) ja isopiisku (S. gigantea). Lisäksi Suomesta on löytynyt säiläpiiskua (S. graminifolia) sekä puutarhakäyttöön jalostettuja lajiristeymiä eli tarhapiiskuja (S. Canadensis-Ryhmä).

Pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat monivuotisia, usein laajoja kasvustoja muodostavia kookkaita ruohoja; kasvustot ovat hyvinkin pitkäikäisiä juurakkojensa turvin. Kotipihojen ja puutarhojen lisäksi niiden kasvupaikkoja ovat monenlaiset ihmisten muuttamat elinympäristöt, esimerkiksi joutomaat, joen-, teiden- ja rautateidenvarret sekä hylätyt viljelymaat. Kanadanpiisku on hyvin sopeutuvainen ja voi pärjätä jopa raskasmetalleilla saastuneilla mailla.

Piiskut lisääntyvät sekä siemenistä että kasvullisesti juurakonkappaleista. Ne siementävät runsaasti: yksi verso voi tuottaa yli 10 000 siementä. Hapsihaivenin varustetut siemenet (oikeastaan pähkylähedelmät) leviävät tuulten mukana pitkiäkin matkoja. Piiskujen jäykät varret säilyvät pitkälle talveen, jolloin siemenet voivat levitä hangen pintaa pitkin esteettömämmin kuin kesällä. Haitalliset piiskut voivat helposti levitä myös juurakonkappaleiden tai näiden osia sisältävän kasvijätteen ja maa-aineksen avulla paikasta toiseen.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Arto Kurtto (Luomus) 2017, Luke 2020

CC BY 4.0

Kasvumuoto

Monivuotinen, kookas ruoho.

Koko

30–150 cm.

Varsi

Versot nuorina nuokkuvalatvaisia. Varsi vankka, tavallisesti haaraton, tyveä lukuun ottamatta lyhyt- ja pehmeäkarvainen.

Lehti

Lehdet kierteisesti, tiheässä; lehtilapa suikea, suippotyvinen, harvaan teräväsahainen, lyhytkarvainen etenkin laidoilta ja alapinnan suonia myöten; ylimpien lehtien lapa pienempi ja jokseenkin ehytlaitainen.

Kukka

Mykeröstö tavallisesti kartiomainen, alimmat ja pisimmät haarat kaarevia. Mykeröt lukuisia, pieniä; kehto 2–3 mm, kehtosuomut limittäin useana rivinä, mykeröpohjus suomuton. Laitakukat kielimäisiä emikukkia 1–1,5 mm; kehräkukat kaksineuvoisia torvikukkia; teriö keltainen.

Hedelmä ja siemen

Pähkylä lieriömäinen; pappus hapsihaiveninen.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Siemenkasvit: Ranunculus-Symphytum CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Solidago canadensis
Auktorit
L.
Suositeltu yleiskielinen nimi
kanadanpiisku
Tunniste
http://tun.fi/MX.39730
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • luonnonvaraisena leviävä; kokonaan viljelyperäinen
  • tulokas, uutta perua, vakinainen
Tämä laji on vieraslaji
VakiintuneisuusVakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Kansallinen vieraslajistrategia (VN 5.3.2012) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntija
  • Arto Kurtto
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit