Ruotsinraunioyrtti – Symphytum ×uplandicum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Raunioyrtit ovat monivuotisia, kookkaita, tiheä- ja karheakarvaisia lemmikkikasveja. Niiden sinipunaiset, siniset tai kellanvalkoiset kukat ovat suppilomaisia. Rohtoraunioyrtille (S. officinale) on tyypillistä lehtien johteisuus. Kukkien värin mukaan se jaetaan kahdeksi muunnokseksi, joista toisen kukat ovat tumman sinipunaisia (var. officinale) ja toisen kellanvalkoisia (var. bohemicum).
Tarharaunioyrtillä (S. asperum) kukkien väri muuttuu kukinnan edetessä punaisesta taivaansiniseksi.
Ruotsinraunioyrtti on edellisten lajien risteytyessä syntynyt risteymä, jonka kukkien värin vaihtelee punaisesta sinipunaisen kautta siniseen, ja joskus kukat voivat olla melkein valkoisiakin. Risteymä on erittäin monimuotoinen ja se myös risteytyy uudestaan kantalajiensa kanssa.
Kasvumuoto
Monivuotinen, kookas ruoho.
Koko
50–200 cm.
Varsi
Varsi tavallisesti karheahkokarvainen.
Lehti
Lehdet lyhyt- ja kapeajohteisia, puikeita – suikeita, suippo-, pyöreä- tai etenkin tyvilehdet herttatyvisiä.
Kukka
Kukan teriö melkein suppilomainen tai torvimainen, sininen tai sinipunainen, harvoin melkein valkoinen; liuskat pystyjä tai vähän taapäisiä; nielusuomut kolmiomaisen kielimäisiä, tavallisesti suorasivuisia. Verhiö tavallisesti 5–7 mm, liuskat suippo-, harvoin pyöreähkökärkisiä.
Hedelmä ja siemen
Hedelmykset nystermäisiä ja harjuisia, himmeitä tai hieman kiiltäviä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- ruotsinraunioyrtti (suomi)
- uppländsk vallört (ruotsi)
- tulokas, uutta perua, vakinainen
- kokonaan viljelyperäinen
Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Putkilokasvit