Purtojuuri (niittypurtojuuri) – Succisa pratensis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Purtojuurta on aikoinaan käytetty värinä, mausteena, teenä ja rohdoksena syyhyyn, rohtumiin, tulehduksiin, märkiviin haavoihin, jopa kuppaan ja ruttoon. Legendan mukaan näin monin tavoin ihmistä hyödyttänyt kasvi ei miellyttänyt paholaista. Sielunvihulainen koetti päästä purtojuuresta eroon puremalla siltä juuren pois. Purtojuuren pystyjuurakko todellakin lahoaa vanhuuttaan kärjestään, aivan kuin se olisi purtu poikki altapäin. Tähän viitannee kasvin suomenkielinen nimikin ja samaa perua on myös tieteellinen sukunimi, joka tulee latinan teonsanasta succidere ’katkasta tyveltä’ tai ’niittää’. Purtojuuri on hyödyllinen muillekin kuin ihmisille: loppukesän myöhäisimpiin kukkijoihin lukeutuva laji on elintärkeä talvehtimaan valmistautuville hyönteisille, etenkin päiväperhosille, mutta myös mehiläisille, kukkakärpäsille ja kovakuoriaisille.
Kasvumuoto
Monivuotinen, lyhytjuurakkoinen, niukkakarvainen tai lähes kalju ruoho.
Varsi
Varsi on haaraton tai yläosasta haarova, alaosasta kalju.
Lehti
Lehdet ovat suikeita–soikeita, ehyitä, tav. ehytlaitaisia, nahkeita, kiiltäviä, tav. kaljuja. Aluslehdet ovat isoja.
Kukka
Mykerö on puolipallomainen, pitkäperäinen. Kukat ovat samankokoisia. Latvamykerö on 2–3 cm leveä, kukat tav. kaksineuvoisia. Sivumykeröt ovat pienempiä, tav. emikukkaisia. Teriö on sininen–sinivioletti, 4-liuskainen, liuskat samankokoisia. Teriön torvi on pitkä. Ulkoverhiö on 4-liuskainen, verhiössä 5 sukaa. Mykeröpohjus on suomuinen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pohjuspähkylä, 5 mm, karvainen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- purtojuuri (suomi)
- ängsvädd (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Mikko Piirainen
- Putkilokasvit