Tunturikurjenherne – Astragalus alpinus

Monivuotinen, pääjuurellinen ruoho.

Varsi on koheneva, tyveltä haarova, hiukan särmikäs ja karvainen.

Lehdet ovat kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia, 6–12-parisia, päätöparisia. Lehdykät ovat tasasoukkia–soikeita, tylppiä, ehytlaitaisia, alta valkokarvaisia.

Kukinto on lehtihankainen, pitkäperäinen, pallomainen, 5–15-kukkainen terttu. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen. Teriö on vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Venho on usein kukan muita osia tummempi, tylppäkärkinen, odaton. Teriö (10–14 mm) on sininen–sinipunainen, usein tyveltään vaalea, joskus kokonaan valkoinen. Kukat ovat kaksineuvoisia. Heteitä on 10, palhot ovat yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena. Emiö on yksilokeroinen, yksiluottinen.

Hedelmä on riippuva, avautumaton, hieman käyrä, suippokärkinen, mustakarvainen, kaksilokeroinen, usein 6-siemeninen palko (1–1,5 cm).