Tunturinärvänä (- närvänä
? ) – Sibbaldia procumbens
- närvänä
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Närvänä on monivuotinen matala tunturikasvi jonka maavarsi on puutunut.
Kasvumuoto
Monivuotinen juurakollinen matala ruoho.
Koko
3–12 cm korkea.
Varsi
Närvänällä on puutunut, suikertava, kuivuneiden, ruskeiden korvakkeiden peitossa oleva maavarsi. Kukintovarsi on ruohomainen, punertava, tavallisesti lehtiä lyhyempi.
Lehti
Lehdet ovat ruusukkeisesti, ruodillisia. Lehtilapa on kolmisorminen, lehdykät (10–20 mm) ovat kapean vastakolmiomaisia, kärjestä kolmehampaisia. Korvakkeet ovat isoja, suikeita.
Kukka
Kukinto on tiheä huiskilo. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä, kukat ovat ulkoverhiöllisiä (ulkoverhiö muodostuu verholehtien yhteenkasvaneista korvakkeista). Kukat ovat pieniä, terälehdet (n. 2 mm) ovat vihertävänkeltaisia, verholehtiä lyhyempiä.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on ruskea, kiiltävä pähkylä (1 mm).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- tunturinärvänä (suomi)
- dvärgfingerört (ruotsi)
- närvänä (suomi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Arto Kurtto
- Putkilokasvit