Virpapaju Salix aurita

Yleiskuvaus

Virpapaju on pienikokoinen pensas, joka voi saavuttaa enimmillään noin 2,5 metrin korkeuden. Sen lukuisat rungot kasvavat ulospäin ympyrämäisessä muodostelmassa antaen pensaalle tiheän ulkomuodon. Virpapajun kuori on yleisesti ottaen harmaaja sileä, mutta vanhempien yksilöiden paksumpi kuori usein halkeilee muodostaen pitkittäisiä uurteita.

Virpapaju on muiden pajujen tapaan kesävihanta kasvi, eli se pudottaa lehtensä syksyllä ennen pakkasia. Huhti-toukokuun aikana ilmestyvät lehdet ovat väriltään harmaanvihreitä ja pintarakenteeltaan poimukkaita ja hennon karvaisia. Lehdet ovat kärjestä leveämpiä kuin kannasta; ikään kuin käänteisen herttamaisia,joskin ilman herttamaisille lehdille ominaista lovea. Virpapajulle tunnusomaista on korvaa muistuttavien lehtimäisten, lehden rakenteesta erillisten, ulokkeiden kasvaminen lehtikantojen molemmille puolille. Tästä juontaa juurensa myös virpapajun latinankielinen nimi (aurita = pitkäkorvainen, kuunteleva). Lajin yleisnimi on myös englanniksi ”eared willow”, eli vapaasti suomennettuna ”korvapaju”. 

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kasvitieteen retkeily Ahvenanmaalle - Nåtö, Västerskog, vanhaa kuusimetsää CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kausivihanta pensas.

Varsi

Harittava ja harvahaarainen, haarat ovat melko hoikkia, ruskeanharmaita tai punaruskeita, kaljuja, vanhoissa haaroissa kuoren alla on selviä harjuja. Vuosikasvaimet ovat hoikkia ja harvaan lyhytkarvaisia tai kaljuja. Silmut (2–3 mm) ovat karvaisia tai kaljuja, silmusuomu on huppumainen.

Lehti

Lehtikannan korvakkeet isot, munuaismaiset, sahalaitaiset. Lehtilapa 2,5–5 cm, vastapuikea, vinokärkinen, lyhytsuippuinen–tylppä, poimureunainen, matalanyhäinen–ehytlaitainen, päältä tummanvihreä, harvakarvainen, himmeä, kurttupintainen (”syvät” suonet), alta vaaleanvihreä, tiheäkarvainen, selvästi korkosuoninen (suonipareja 7–9).

Kukka

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Norkkoperät ovat lyhyitä ja pienilehtisiä. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Palhojen tyvi on karvainen. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on karvainen kota (5–10 mm). Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Kasvitieteen retkeily Ahvenanmaalle - Nåtö, Västerskog, vanhaa kuusimetsää CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix aurita
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
  • virpapaju (suomi)
  • bindvide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38557
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit