Villapaju Salix lanata

Kasvumuoto

Pysty pensas.

Koko

0,8–1 m korkea.

Varsi

Haarat ovat tanakoita ja ruskeita, haarat ja vuosikasvaimet ovat kokonaan villakarvaisia. Silmut ( 5 mm) ovat harmaakarvaisia, silmusuomu on huppumainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti ja niiden korvakkeet ovat pieniä ja puikeita. Lehtilapa (5–8 cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, leveän vastapuikea tai melkein pyöreä, lyhyt- ja leveäkärkinen, ehytlaitainen, molemmin puolin pitkä- ja siirottavakarvainen, alta korkosuoninen. Lehdessä on 8–10 suoniparia.

Kukka

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva, pitkä norkko. Norkkoperät ovat lyhyitä, pienilehtisiä ja keltakarvaisia. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat mustanruskeita ja keltakarvaisia. Palhot ovat kaljuja, sikiäin on kalju.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on kalju kota (6–9 mm). Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Tunturit: tunturikangaspensaikot CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix lanata
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
  • villapaju (suomi)
  • ullvide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38547
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 NE – Arvioimatta jätetyt
  • 2000 VU – Vaarantuneet
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit