Napapaju – Salix polaris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Pajut (Salix) ovat kesävihantia, tav. juurivesallisia, kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Kuori on nuorena sileä, harmaa, vanhemmiten karhea, uurteinen, harvoin kesivä. Haarat ovat liereitä, joskus silmun yläpuolelta litteitä, särmäisiä, tav. kuoren alta harjuttomia. Silmut ovat tav. kuivia, tav. suoria, tuoksuttomia; silmusuomu on monesta suomusta yhteenkasvanut, huppumainen; vankat kärkisilmut puuttuvia. Korvakkeet ovat tav. epämukaisia, lehtimäisiä, lyhythaaroissa heikkoja, karisevia, pitkähaaroissa pysyviä, harvoin vesoista puuttuvia. Lehdet ovat kierteisesti, harvoin vastakkain; ruoti on tav. 0.3–0.5 kertaa lavan pituinen; lapa on 0.5–20 cm, 0.7–20 kertaa leveytensä pituinen, tasasoukka – munuaisenmuotoinen, soikea – kapean vastapuikea – suikea, kalju tai karvainen; suonipareja on tav. 8–10; hammas-, nysty-, nyhä- tai ehytlaitainen. Kukinta tav. ennen lehtien puhkeamista, joskus lehtien puhjetessa, harvoin lehtien puhjettua. Kukinto on 1–7 cm, liereä – pallomainen norkko, pensasmaisilla pajuilla kotavaiheen eminorkot ovat tav. 2–3 kertaisiksi pidentyneitä, pystyjä tai joskus nuokkuvia – velttoja; norkkosuomut ovat ehytlaitaisia, kellanvihreitä; suomut ovat kärjestä tav. punaisia, ruskeita, mustia tai kaksivärisiä, karvaisia tai kaljuja. Kukat ovat yksineuvoisia, kehättömiä, tav. hyönteispölytteisiä, mesiäisellisiä; sauvamaisia mesiäisiä tav. 1, harvoin 2 tai 3, tyvestä maljamaiseksi yhdistyneitä, mesiäiset ovat harvoin haarovia. Heteitä on tav. 2, 3 tai 5, harvoin 6–10 saman norkon eri kukissa; emejä 1 (2 vartaloa kokonaan tai osittain yhteenkasvaneita), luotteja 2; mesinystyjä tav. 2. Hedelmä 2 saumalla avautuva kota. Siemen lenninkarvainen, heti itävä.
Pajuja on usein mahdoton määrittää vesalehdistä, joiden muoto on tav. toisenlainen kuin kasvissa muutoin. Monet pajulajit voivat risteytyä, niissä on vaihtelevassa määrin kantalajien ominaisuuksia. Risteymien kukinnoissa voi olla emi- ja hedekukkia saman kasvin eri haaroissa, samassa norkossa, tai kaksineuvoisia kukkia. Risteymiä syntyy yhteisellä levinneisyysalueella, myös takaisinristeymiä, mutta niitä voi esiintyä myös yhteisen levinneisyysalueen ulkopuolella.
Kasvumuoto
Maanmyötäinen, mattomaisia kasvustoja muodostava varpu.
Koko
1–5 cm korkea.
Varsi
Haarat ovat kaljuja ja ruskeita. Vuosikasvaimet ovat harvakarvaisia tai kaljuja. Silmut (2 mm) ovat kaljuja, silmusuomu on huppumainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti, korvakkeita ei ole. Lehtilapa (10–15 mm) on ehyt, sulkasuoninen, pyöreä, pyöreäkärkinen ja -tyvinen, ehytlaitainen tai hyvin harvaan hammaslaitainen, päältä vihreä, sileä ja kalju, alta vaaleanvihreä, sileä, toisinaan harvakarvainen.
Kukka
Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii lehtien puhjettua. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat mustanpunaisia ja pitkäkarvaisia. Eminorkot ovat n. 15-kukkaisia, palhot ovat kaljuja ja keltaisia, sikiäin on tiheäkarvainen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on tiheäkarvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- napapaju (suomi)
- polarvide (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- Putkilokasvit