Jokipaju – Salix triandra
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Jokipaju on 2-6 m varttuva pystykasvuinen pensas tai pieni puu. Jokipajun nuoret versot ovat kellertävän ruskeat, myöhemmin tummanharmaiksi tummuvat. Vanhemmiten jokipajun runko on sileäkaarnainen ja levyinä kesivä.
Jokipajun lehdet ovat 6-8 cm pitkiä ja muodoltaan pitkulaisen soikeat, laidaltaan nystyhampaiset. Lehtilapa on yläpuolelta kiiltävän tummanvihreä ja alapuolelta himmeän harmaanvihreä tai sinertävänvalkea ja korkosuonien.
Jokipaju kukkii alkukesästä, kesäkuussa, lehtien puhjettua. Kaksikotisen pensaan emi- ja hedekukinnot syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy kota, joka on lyhyt (2-4 mm) ja kalju). Suomen jokipajut ovat enimmäkseen hedekasveja.
Kasvumuoto
Iso pensas tai pieni puu.
Koko
2–6 m korkea.
Varsi
Haarat ovat pystyjä, kellertäviä tai ruskehtavia, kaljuja. Vanhoissa haaroissa kuori on sileä ja se kesii levyinä. Nuorena kuori on punainen. Vuosikasvaimet ovat kellanruskeita ja aluksi karvaisia, myöhemmin kaljuja. Silmut (2–7 mm) ovat kaljuja, silmusuomu on huppumainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti ja niiden korvakkeet ovat isoja, herttamaisia ja nystylaitaisia ja ne säilyvät pitkään. Lehtiruodin kärkiosassa on yksi tai kaksi nystyä. Lehtilapa (6–8 cm) on ehyt, sulkasuoninen, korkosuoninen, soikea, nystyhampainen, päältä kiiltävä ja tummanvihreä, alta himmeä ja harmaanvihreä tai sinertävänvalkoinen. Nuorena lapa on niukkakarvainen ja vanhempana kalju. Lehdessä on 12–15 suoniparia.
Kukka
Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii lehtien puhjettua. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Norkkoperät ovat pitkiä ja monilehtisiä. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat karvaisia, kalpeankeltaisia. Heteitä on kolme, palhojen tyvi on karvainen. Sikiäimen perä on mesinystyä pidempi, vartalo on lyhyt tai puuttuu, sikiäin on kalju.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kalju kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- jokipaju (suomi)
- mandelpil (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- Putkilokasvit