Jokipaju – Salix triandra
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus

Yleiskuvaus
Jokipaju on 2-6 m varttuva pystykasvuinen pensas tai pieni puu. Jokipajun nuoret versot ovat kellertävän ruskeat, myöhemmin tummanharmaiksi tummuvat. Vanhemmiten jokipajun runko on sileäkaarnainen ja levyinä kesivä.
Jokipajun lehdet ovat 6-8 cm pitkiä ja muodoltaan pitkulaisen soikeat, laidaltaan nystyhampaiset. Lehtilapa on yläpuolelta kiiltävän tummanvihreä ja alapuolelta himmeän harmaanvihreä tai sinertävänvalkea ja korkosuonien.
Jokipaju kukkii alkukesästä, kesäkuussa, lehtien puhjettua. Kaksikotisen pensaan emi- ja hedekukinnot syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehittyy kota, joka on lyhyt (2-4 mm) ja kalju). Suomen jokipajut ovat enimmäkseen hedekasveja.

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- jokipaju (suomi)
- mandelpil (ruotsi)
- 2019
- 2010
- 2000
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- Putkilokasvit