Isovesirikko – Elatine alsinastrum

Suomessa isovesirikon alue on silmiinpistävän jyrkkärajainen ja ulottuu Varsinais-Suomen manneralueelta Itä-Uudellemaalle ja Satakunnan ja Etelä-Hämeen eteläosiin. Kasvin harvinaistuminen Suomessa on ollut selvää ja nopeaa. Viimeaikaisia havaintoja on niukasti Turun lähikunnista sekä Vehmaalta, Salosta, Somerolta, Lohjalta, Oripäästä, Loimaalta, Huittisista, Nokialta, Tampereelta ja Myrskylästä. Helsingin Suutarilasta kasvi löytyi 1980-luvulla eri vuosina kaikkiaan kuudesta paikasta, kaikki paikat tuhoutuivat peruuttamattomasti muutamassa vuodessa. Kasvi kaikkine löytöineen on tulkittu meillä muinaistulokkaaksi.

Isovesirikon levinneisyysalue on melko laaja, mutta kasvi on kaikkialla harvinainen. Pääosa alueesta on Euroopassa, laidat ulottuvat Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin, Kaukasiaan ja läntiseen Siperiaan. Kasvia ei ole Baltiassa eikä nykyään Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa; Tanskan ainoa esiintymä on hävinnyt samoin kuin Norjan tulokasesiintymä.