Sahalinintatar Reynoutria sachalinensis

Yleiskuvaus

Sahalinintatar (ent. jättitatar) on monivuotinen ruohokasvi, joka muodostaa korkeita, pensasmaisia kasvustoja. Sahalinintatar, japanintatar (R. japonica) ja niiden risteymä tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Yhteistä aasialaisille tattarille on suuri koko ja pysty kasvutapa. Niiden juurakko on monivuotinen, mutta maanpäälliset osat yksivuotisia. Juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kaikki lajit ovat erittäin nopeakasvuisia, ja varret yltävät kesässä jopa useiden metrien mittaisiksi.  Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.

Lajit ovat olleet suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat kestäviä, nopeakasvuisia ja helposti leviäviä. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Suomessa aasialaiset tattaret leviävät vain kasvullisesti eli ne eivät tuota siemeniä. Kasvi muodostaa juurakkonsa avulla nopeasti tiheitä ja laajoja kasvustoja. Paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin. Hennostakin juurakon kappaleesta syntyy nopeasti uusi kasvusto, minkä vuoksi tattaret leviävät erittäin helposti uusille kasvupaikoille esim. puutarhajätteen tai maamassojen mukana.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

SYKE 2016; MMM 2018; päivitetty 2020 (Luke).

CC BY 4.0

Kasvumuoto

Monivuotinen, kookas ruoho.

Koko

200–300 cm

Varsi

Varsi ontto, yläosasta haarova, vihreä – punainen.

Lehti

Lehtilapa 20–30(–40) cm, pitkulaisen puikea, tavallisesti herttatyvinen, pitkäsuippuinen, yläpinnalta harmaanvihreä.

Kukka

Kukinnot lehtihankaisia terttumaisia viuhkostoja, tavallisesti alle 6 cm, tukevahaaraisia; viuhkot tavallisesti 4–7-kukkaisia; kukan kehä kaksikiehkurainen, viisilehtinen, kehälehdet vihertäviä; heteitä kahdeksan.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä kehän sisään jäävä kolmisärmäinen pähkylä, Suomen ilmastossa pähkylät eivät yleensä ennätä kehittyä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Rabelera-Rudbeckia CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Reynoutria sachalinensis
Auktorit
(F. Schmidt) Nakai
Yleiskieliset nimet
  • sahalinintatar (suomi)
  • jätteslide (ruotsi)
  • Giant knotweed (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38241
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • tulokas, uutta perua, vakinainen
  • kokonaan viljelyperäinen
Tämä laji on vieraslaji
VakiintuneisuusVakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
  • 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
Asiantuntija
  • Pertti Uotila
DNA-viivakoodisekvenssit
Reynoutria sachalinensis
1 julkista näytettä
Fallopia sachalinensis
21 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit