Sahalinintatar – Reynoutria sachalinensis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit

Yleiskuvaus
Sahalinintatar (ent. jättitatar) on monivuotinen ruohokasvi, joka muodostaa korkeita, pensasmaisia kasvustoja. Sahalinintatar, japanintatar (R. japonica) ja niiden risteymä tarhatatar (Reynoutria ×bohemica) ovat kotoisin Itä-Aasiasta, josta niitä on viety ympäri maailmaa puutarhoihin koristekasveiksi. Yhteistä aasialaisille tattarille on suuri koko ja pysty kasvutapa. Niiden juurakko on monivuotinen, mutta maanpäälliset osat yksivuotisia. Juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kaikki lajit ovat erittäin nopeakasvuisia, ja varret yltävät kesässä jopa useiden metrien mittaisiksi. Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.
Lajit ovat olleet suosittuja puutarhaperennoja, koska ne ovat kestäviä, nopeakasvuisia ja helposti leviäviä. Samat ominaisuudet ovat kuitenkin tehneet niistä erittäin vaikeita ja haitallisia rikkakasveja. Suomessa aasialaiset tattaret leviävät vain kasvullisesti eli ne eivät tuota siemeniä. Kasvi muodostaa juurakkonsa avulla nopeasti tiheitä ja laajoja kasvustoja. Paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin. Hennostakin juurakon kappaleesta syntyy nopeasti uusi kasvusto, minkä vuoksi tattaret leviävät erittäin helposti uusille kasvupaikoille esim. puutarhajätteen tai maamassojen mukana.
Kasvumuoto
Monivuotinen, kookas ruoho.
Koko
200–300 cm
Varsi
Varsi ontto, yläosasta haarova, vihreä – punainen.
Lehti
Lehtilapa 20–30(–40) cm, pitkulaisen puikea, tavallisesti herttatyvinen, pitkäsuippuinen, yläpinnalta harmaanvihreä.
Kukka
Kukinnot lehtihankaisia terttumaisia viuhkostoja, tavallisesti alle 6 cm, tukevahaaraisia; viuhkot tavallisesti 4–7-kukkaisia; kukan kehä kaksikiehkurainen, viisilehtinen, kehälehdet vihertäviä; heteitä kahdeksan.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä kehän sisään jäävä kolmisärmäinen pähkylä, Suomen ilmastossa pähkylät eivät yleensä ennätä kehittyä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä
- sahalinintatar (suomi)
- jätteslide (ruotsi)
- Giant knotweed (englanti)
- kokonaan viljelyperäinen
- tulokas, uutta perua, vakinainen

Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
---|
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ? Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019) ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit