Lietetatar – Persicaria foliosa

Yleiskuvaus

Kosteikkotattaret (Persicaria) ovat 1- tai monivuotisia (lietetatar 1-vuotinen). Lehdet kaikki varrella; korvaketuppi on kalvomainen, usein karvainen ja ripsireunainen; ruoti on tav. lyhyt, tupentyviosaan tai puoliväliin kiinnittynyt; lapa on kapeanpuikea – suikea –pitkulainen. Kukinto on varren ja haarojen latvassa, tav. ainakin yläosasta lehdetön, tähkämäinen. Kukan kehä on 3–5-lehtinen, tyvestä yhdislehtinen, hedelmävaiheessa muuttumattomana säilyvä, pähkylänmyötäinen. Heteitä on 3–8. Luotteja 2 tai 3. Pähkylä on poikkileikkaukseltaan kolmiomainen tai lähes litteä.

Lietetatar on maultaan mieto, kun sitä muistuttava katkeratattaren (P. hydropiper) maku on tulinen.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: PBIO-178 Suomen uhanalaiset kasvit - Papaver-Salsola

Koko

5–40 cm.

Varsi

Rento – koheneva, haarova, vihreä tai joskus punertava. Korvaketuppi on kalju tai joskus harvakarvainen, laita harva- ja lyhytripsinen.

Lehti

Ruoti on hyvin lyhyt, korvaketupen laita on lyhytripsinen, harvoin ripsetön; lapa on 3–7 cm, lähes tasasoukka.

Kukka

Tähkä on pitkälti lehdekäs, suora, hoikka, harsu, alaosasta katkonainen; tähkä- ja kukkaperät sekä kehä ovat nystyttömiä. Kehä on 1.5–2 mm.

Hedelmä ja siemen

Pähkylä on 1.5–2 mm, litteähkö, ruskeanmusta, kiiltävä.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: PBIO-178 Suomen uhanalaiset kasvit - Papaver-Salsola

Havainnot Suomesta

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa

Tietokortti

Lajiluettelo

Lajitietokeskuksen lajiluettelo

Tieteellinen nimi

Persicaria foliosa

Auktorit

(H. Lindb.) Kitag.

Yleiskieliset nimet

lietetatar (suomi)
ävjepilört (ruotsi)

Tunniste

http://tun.fi/MX.38223

Taksonominen taso

laji

Esiintyminen Suomessa

Kokoelmanäyte Suomesta

Esiintymisen tyyppi

alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut

Hallinnolliset lajitiedot

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Lue lisää: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
Koko maassa rauhoitetut kasvilajit (LSA 1997/160, liite 3a 2021/521) ?
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 42 §:n 1 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitetut kasvilajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 3(a).
Lue lisää: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160
EU:n luontodirektiivin II-liite ?
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
EU:n luontodirektiivin IV-liite ?
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit ?
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit, jotka ovat Suomessa Natura 2000 -alueiden suojeluperusteina. Lajien on katsottu EU:n ja Suomen kahdenvälisissä neuvotteluissa esiintyvän siinä määrin pysyvänä kantana, että Suomen on perustettava näiden lajien elinympäristöjen suojeluun erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto). Suomen liitteessä II oleville varaumalajeille alueita ei tarvitse perustaa. Natura-lajit on lueteltu boreaalisen-, alpiinisen- ja Itämeren alueen referenssiluetteloissa jäsenmaittain.
Lue lisää: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/building-the-natura-2000-network
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020) ?
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.
Lue lisää: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
VANHA Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2010–2011) ?
Lajisuojelun kansallista toimintaohjelmaa varten valmisteltiin Suomen ympäristökeskuksessa vuosina 2010–2011 raportti lajisuojelun priorisoinnista. Raportin valmisteluun osallistuivat luonnonsuojeluhallinnon toimijat ja siinä hyödynnettiin mm. tuoreimman uhanalaisuuden arvioinnin tuloksia (Punainen kirja 2010). Eliöryhmäkohtaiset työryhmät arvioivat työtä varten lajien turvaamistarpeita ja -keinoja.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Uhanalaisten_lajien_suojelun_toimintaohjelma/Kiireellisesti_suojeltavat_lajit
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Lue lisää: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI
VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Lue lisää: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160

Uhanalaisuus Suomessa

2019 EN – Erittäin uhanalaiset
2010 EN – Erittäin uhanalaiset
2000 NT – Silmälläpidettävät

Asiantuntija

Pertti Uotila

DNA-viivakoodisekvenssit

Persicaria foliosa
3 julkista näytettä

Eliöryhmät

Putkilokasvit

Selaus

Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa

json rdf+xml skos (dwc)