Tunturihärkki Cerastium alpinum

Yleiskuvaus

Viuhkohärkit (Cerastium) ovat 1-, 2- tai monivuotisia, tav. karvaisia kohokkikasveja. Varsi on liereä. Ainakin varsilehdet ovat ruodittomia. Kukinto on kaksihaaraviuhko, joskus 1-kukkaiseksi supistunut. Verhiö ja teriö ovat 5-lehtisiä, harvoin teriö on vajaa tai puuttuva; terälehdet ovat lanttokärkisiä tai matalasti 2-halkoisia, valkoisia. Heteitä on 4–10. Emiö on 5- tai harv. 4-vartaloinen. Kota on pitkähkö, (8–)10 liuskalla aukeava; siemenet ovat ympärykseltään pyöreitä – pyöreäkulmaisen kolmiomaisia, sivuttain litteitä, nystermä- tai kurttupintaisia.

Pohjois- ja Itä-Suomessa kasvaa ultraemäksisellä alustalla useita tunturihärkin ekotyyppejä, joita luonnehtivat hentous, pienuus ja pienet lehdet sekä toisinaan myös pienet kukat ja kodat. Karvaisuudeltaan ekotyypit vaihtelevat kaljusta villakarvaiseen eli niitä näyttää erilaistuneen tunturihärkin kaikista kolmesta alalajeista. Alalajit ovat karvatunturihärkki (subsp. alpinum), villatunturihärkki (subsp. lanatum) ja kaljutunturihärkki (subsp. glabratum). Serpentiinipopulaatioiden taksonominen asema ja nimistö ovat epäselviä.

Uhanalaisuusarvionnissa ne ovat nimillä tunturihärkin Kaavin serpentiinirotu ja Keski-Lapin serpentiinirotu. Alla esitetty kuvaus on tunturihärkin yleiskuvaus.

Tunturihärkki on monivuotinen, mattomainen tai löyhästi mätästävä, villakarvainen – kalju.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Monivuotinen, mattomainen tai löyhästi mätästävä pieni ruoho.

Varsi

Varsi on rento tai koheneva, tavallisesti karvainen.

Lehti

Lehdet ovat soikeita tai lähes tasasoukkia, kaljuja tai karvaisia.

Kukka

Kukinto on kaksihaarainen viuhko. Kukkia on tavallisesti 14. Ainakin kukinnon ylimpien kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia tai vähintäänkin selvästi kalvolaitaisia ja -kärkisiä. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verholehdet ovat 4–9 mm pitkät, suipot ja tylpät. Terälehdet ovat 9–15 mm pitkät, noin 1,5–2 kertaa verholehtien pituiset ja valkeat. Emin vartaloita on viisi.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on kymmenliuskaisesti aukeava lieriömäinen, käyrä ja kärkeä kohti suippeneva kota, 7–16 mm pitkä, verhiötä pidempi. Siemenet ovat 1,0–1,3 mm pitkiä ja suippunystyisiä, useimmat pinnan nystermät ainakin leveytensä korkuisia.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Cerastium alpinum
Auktorit
L.
Yleiskieliset nimet
  • tunturihärkki (suomi)
  • fjällarv (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38067
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3c Keskiboreaalinen, Lapin kolmio ?
  • Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 NE – Arvioimatta jätetyt
  • 2000 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
Asiantuntija
  • Arto Kurtto
DNA-viivakoodisekvenssit
Cerastium alpinum
27 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit