Kyy (kyykäärme) Vipera berus

Yleiskuvaus

Kyyn tunnetuin tuntomerkki on selän sahateräkuvio. Pohjaväritykseltään kyyn selkäpuoli on harmaa tai punertavan ruskea. Harmaa väritys on tyypillistä koiraille, ruskea naaraille. Selän keskellä kulkee pohjaansa selvästi tummempi sahanteräkuvio. Myös aivan mustia kyitä tavataan toisinaan, ja näillä yksilöillä selän kuviokaan ei erotu. Vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja aivan hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai oranssi.

Rantakäärmeelle tyypillisiä keltaisia korvaläiskiä kyyllä ei ole koskaan, ja lajit pystyy lähempää tarkasteltuna erottamaan myös pään ja silmäterän muodosta: kyyn pää on litteä ja kolmiomainen, rantakäärmeen pää on pyöreä. Lisäksi kyyn pupilli on pystysuuntainen ellipsi, kun taas rantakäärmeellä se on pyöreä. Myös pään suomuissa on eroja. Kangaskäärmeestä kyyn erottaa helpoiten sahanteräkuviosta ja pystystä pupillista.

Kyy on rakenteeltaan tukeva ja melko lyhyt käärme. Ne eivät yleensä aikuisenakaan kasva kuin 50–65 cm mittaiseksi. Suomen pisin kyy on ollut 94 cm mittainen, ja maailman suurin yksilö Ruotsista oli 104 cm mittainen. Niinpä toisinaan kuullut jutut yli metrin mittaisista kyistä ovat liioiteltuja tai vääriä määrityksiä.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Vipera berus
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • kyy (suomi)
  • huggorm (ruotsi)
  • Adder (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.37641
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntija
  • Markus Piha
Eliöryhmät
  • Matelijat ja sammakkoeläimet
  • Matelijat